Lauri Ockenströmin keskiajan ja renessanssin kulttuuri- ja aatehistoriaan syventyvä väitöstutkimus keskittyy firenzeläisen renessanssihumanistin Marsilio Ficinon (1433–1499) tuotannon taustoihin.
1100–1500-lukujen latinankielisiä magian manuaaleja aineistonaan käyttänyt Ockenström keskittyy kahteen merkittävimpään teemaan Ficinon perinnössä. Ne ovat optimistinen ihmiskäsitys, jota on luonnehdittu keskeisiksi renessanssin ihmiskuvan kehityksessä sekä astrologisen kuvamagian teoria, josta muodostui Euroopan historian vaikutusvaltaisin talismaanimagian esitys.
Väittelijän mukaan hermeettiset lähteet eli egyptiläisen pseudo-auktori Hermes Trismegistoksen nimeen liitetyt antiikista ja keskiajalta periytyvät tekstit vaikuttivat keskeisesti sekä Ficinon kuvamagiaan että ihmiskeskeiseen ajatteluun.
– Esimerkiksi Ficinon optimistinen käsitys ihmisen hallitsevasta asemasta luomakunnassa ja ihmisen jumalankaltaisista luomiskyvyistä perustuivat osittain teoreettisen hermeettisen kirjallisuuden malleihin, Ockenström toteaa väitöstiedotteessaan.
Kansainvälisesti huomionarvoinen tutkimustulos laajentaa merkittävästi aiempia näkemyksiä, joissa modernin ihmiskuva on nähty kristillisen kirjallisuuden ja klassissävytteisen humanismin tuotoksena. Ficinon suosittujen kirjoitusten kautta renessanssin ihmiskäsitys tuli sisältäneeksi myös egyptiläislähtöisiä hermeettisiä juonteita.
– Ihmiskeskeinen maailmankuva ei ole vain eurooppalainen keksintö. Vastaavia ajatuksia esiintyi jo antiikin esoteerisissa liikkeissä, ja esimerkiksi hermeettisten tekstien kautta ne kulkeutuivat renessanssin Italiaan, Ockenström toteaa.
Kuvamagiassaan Ficino seurasi arabialaislähtöisten, hermeettisiksi miellettyjen magian manuaalien teoreettisia ja ikonografisia malleja.
– Havaintoa voi pitää merkittävänä uutuutena, sillä tähän saakka renessanssin oppinut magia on selitetty hellenistisen tieteen ja skolastisen filosofian pohjalta. Talismaanien kuvatyypit, jotka jakautuvat ikonisiin kuviin, symbolisiin merkkeihin ja personifikaatioihin, pohjautuvat astrologisten käsikirjoitusten kuvituskonventioihin, Ockenström selittää.
Magian alkuperä analogioissa
Väitöksen teoreettisen osuuden mukaan renessanssin magia pohjautui platonilaiseen perinteeseen, jossa painottuivat universumin eri tasojen väliset riippuvuussuhteet.
– Esimerkiksi taivaankappaleiden ja maanpäällisten lajien välille luotiin yhteyksiä assosiaatioiden ja formaalien samankaltaisuuksien pohjalta. Tämänkaltainen analoginen ajattelu vertautuu enemmän arkiajatteluun kuin tieteelliseen päättelyyn. Se perustuu yleisinhimilliseen taipumukseen selittää vaikeaselkoisia ja tuntemattomia asioita tuttujen kategorioiden pohjalta, Ockenström huomauttaa.
Ficino rationalisoi keskiajalta periytynyttä magian teoriaa ja onnistui vakuuttamaan aikalaisensa sen tieteellisestä kestävyydestä.
– Tältä osin Ernst Gombrichin vaikutusvaltaisia käsityksiä Ficinon kuvamagiasta tulisi päivittää ja renessanssin kuvasymboliikkaa leimanneesta irrationalismin myytistä luopua. Myös esoteerisen kuvaston muotoja tulisi tutkia kuten mitä hyvänsä kuvastoa, jolle kulttuurihistoria tarjoaa selitysavaimet, Ockenström sanoo.
Magiaa pitäisikin hänen mukaansa lähestyä kulttuurisen toiminnan muotona, joka puutteistaan huolimatta toimi merkittävänä välineenä, jonka avulla maailmaa pyrittiin ymmärtämään ja kontrolloimaan.
– Leikkisästi voisi sanoa maagisten talismaanien olleen 1400-luvun eurooppalaiselle yhtä luonnollisia kapineita kuin iPadien nykyihmiselle – jotain, joiden näkymättömiä ja kaukovaikutteisia toimintamekanismeja maallikko ei ymmärrä, mutta jotka vaikuttavat silti uskottavilta ja kiinnostavilta, Ockenström vertaa.
Soveltuu pseudon tunnistamiseen
Ockenströmin tutkimustulokset auttavat tarkastelemaan nykyhetken näennäistieteitä, uususkontoja ja talismaaneihin tai astrologiaan perustuvia vaihtoehtohoitoja pitkällisen historiallisen kehityskulun tuotteina.
– Esimerkiksi joidenkin tieteellisten hoitomuotojen piiriin pyrkivien alojen juuret ovat paikannettavissa keskiajan magiaan, jonka pohja on analogisessa tiedonmuodostuksessa. Hermeettisen perinteen ja kuvamagian tutkimuksella on toisin sanoen merkitystä myös tieteen ja pseudotieteen rajanvetoa koskeville keskusteluille, hän sanoo.
– Mitä enemmän haluamme suojella ihmiskuntaa irrationalismin haitoilta, sitä paremmin meidän on tiedettävä, miksi irrationalismin alle luetut voimat ovat halki historian näyttäytyneet niin houkuttelevina vaihtoehtoina, väittelijä painottaa.
FL Lauri Ockenströmin väitöskirja Talismaaneja, tulenliekkejä ja taivaallisen heijasteita. Marsilio Ficinon kuvamagian taustat ja hermeettinen perintö tarkastetaan lauantaina 1. helmikuuta Jyväskylän yliopistossa.