Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjattiin enemmän hyväksikäytön kohteeksi joutuneita kuin koskaan aiemmin. Monien arvioidaan joutuneen pakkotyöhön liittyvän ihmiskaupan tai muunlaisen työvoiman hyväksikäytön uhriksi Suomessa, kertoo Maahanmuuttovirasto.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä vastaanotti ajanjaksolla 1.1.- 30.6.2022 yhteensä 185 hakemusta asiakkaaksi ottamisesta. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavana ajanjaksona (2021: 147). Alkuvuonna 2022 auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 139 henkilöä ja heidän 26 alaikäistä lastaan.
Nämä tiedot käyvät ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta puolivuotiskatsauksesta.
– Ihmiskaupan uhriksi Suomessa joutuneita tunnistavat erityisesti kansalaisjärjestöt, sanoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari tiedotteessa.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Se on osa Maahanmuuttovirastoa ja toimii sisäministeriön alaisuudessa.
Uusista asiakkaista 63 aikuisen ja kolmen alaikäisen henkilön arveltiin joutuneen ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön kohteeksi Suomessa.
Suomessa uhriksi joutuneisiin oli kohdistunut erityisesti pakkotyötä (38 henkilöä), seksuaalista hyväksikäyttöä (16 henkilöä) ja pakkoavioliittoja (11 henkilöä). Useimmin hyväksikäytön kohteeksi joutui Irakin, Suomen, Vietnamin, Thaimaan, Filippiinien, Afganistanin, Venäjän tai Marokon kansalainen.
Pakkotyön uhri voi pelätä suomalaista työelämää
Terhi Tafarin mukaan Suomessa työperäistä hyväksikäyttöä kokeneilla maahanmuuttajilla voi olla pelkoja suomalaista työelämää kohtaan. Monen maahanmuuttajan on vaikeaa uskoa, että he ovat saman työlainsäädännön ja oikeuksien piirissä kuin Suomessa syntyneet.
– Motivaatio työllistymiseen on vahva, mutta ilman selkeää tietoa työelämän säännöistä hyväksikäytön uhriksi joutumisen riski kasvaa, Tafari kertoo.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautui vuoden 2022 alkupuoliskolla useita henkilöitä, joiden arvioidaan joutuneen pakkotyöhön liittyvän ihmiskaupan tai muunlaisen työvoiman hyväksikäytön uhriksi Suomessa.
Erityisesti ihmiskauppaan viittaavia olosuhteita havaittiin ravintola- ja siivousalalla. Myös työskentely kasvihuoneilla, kauneudenhoitoalalla sekä autopesuloissa sisälsi riskejä ulkomaalaistaustaisille työntekijöille.
Alkuvuodesta 2022 auttamisjärjestelmään ei ohjautunut Ukrainasta paenneita, joihin olisi joko matkalla Suomeen tai Suomessa kohdistunut ihmiskauppaan viittaavaa hyväksikäyttöä.
Tämä voi kertoa siitä, että eri viranomaisten yhteistyössä toteuttamat hyväksikäyttöä ennalta estävät toimet ovat olleet tehokkaita, mutta se voi toisaalta kertoa myös siitä, ettei hyväksikäyttöä ole vielä havaittu.
– On tärkeää, että ukrainalaiset saavat tietoa oikeuksistaan Suomessa. Jokainen voi auttaa ohjaamalla heitä luotettavan viranomaistiedon äärelle, jota on saatavilla myös ukrainaksi, Tafari sanoo.