Ihmiset karsastavat vaaratiedotteita, ellei tilanne ole lähellä

Ihmiset eivät halua saada vaaratiedotteita tilanteista, jotka eivät ole lähellä heidän olinpaikkaansa, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoo ministeriön keräämään tietoon viitaten.

Nerg avasi maanantaina vaaratiedottamista käsittelevän seminaarin Yleisradion Isossa Pajassa. Hän toi esille yhteiskuntaa koskettavien häiriötilanteiden moninaisuutta ja miten niihin liittyvää viestintää kehitetään.

– Parhaillaan mietitään, miten varoittaminen kyetään kohdentamaan mahdollisimman tarkasti sille alueelle, jossa todellinen vaara aiheutuu. Kuluneen vuoden aikana vaaratiedotteiden antaminen on herättänyt monella taholla kielteisiä reaktioita. Ihmiset eivät halua saada vaaratiedotteita tilanteista, jotka eivät ole lähellä heidän olinpaikkaansa, Nerg kuvaili.

Vaaratiedotteiden määrä erityisesti kesän aikana synnytti keskustelua julkisuudessa sekä keräsi kansalaispalautetta.

Nergin mukaan häiriö- ja hätätilanteista viestimiseen kohdistuu monenlaisia vaatimuksia ja tarpeita. Vaaratiedotteet tulee antaa virallisilla kielillä samanaikaisesti, tiedottamisen tulee olla selkeää, luotettavaa ja sisältää lyhyitä toimenpideohjeita vaara-alueen ihmisille.

– Vaatimukset ovat usein haastavia, sillä tilannekuvaa luodaan vähäisten ja lisäksi tilanteen mukaan muuttuvien tietojen varassa. Samaan aikaan kuitenkin päätöksiä toimenpiteistä on pystyttävä tekemään nopeasti, hän kuvaili.

Vaaratiedote ei voi olla ainoa tapa tiedottaa

Kansliapäällikön mukaan häiriötilanteissa vaaratiedotteen lähettäminen on yksi hyvä tapa informoida kansalaisia, mutta koskaan se ei voi olla ainoa tapa. Kansalaisia on tavoitettava tehokkaasti, jolloin myös sosiaalinen media ja älypuhelinsovellukset tarjoavat tärkeän viestintäkanavan häiriötilanteiden aikaiseen viestintään.

– Viranomaisten tulisi vaaratilanteissa valjastaa mahdollisimman monet kanavat oman viestinsä viejiksi, jotta henkeä ja terveyttä uhkaavista vaaroista varoitettaisiin tehokkaasti. Sisäministeriön rahoittamana Poliisiammattikorkeakoulussa ja Pelastusopistossa on loppusuoralla tutkimushanke, jossa on selvitetty, miten sosiaalista mediaa ja älypuhelinsovelluksia voitaisiin hyödyntää Suomessa, Nerg kertoi puheessaan.

Projektin vasta ilmestyneessä osaraportissa on kartoitettu kansainvälisiä sovelluksia onnettomuus- ja häiriötilanteissa maailmalla.

Mainos