Tutkimuksessa seurattiin 33 raskaana olevaa naista raskauden viimeisen kolmanneksen ajan. Puolet heistä soitti sikiölleen pieniä puheen muutoksia sisältäviä sanoja viidesti viikossa. Tutkimuksen mukaan tätä puhetta sikiöaikana kuunnelleet tunnistivat syntymänsä jälkeen uusia äänen piirteitä paremmin kuin muut tutkimukseen osallistuneet vauvat.
Vauvojen aivotoiminta oli myös sitä voimakkaampaa, mitä useammin he olivat kuulleet äänimuutoksia sikiöaikanaan.
Lisäksi uusia äänimuutoksia kuunnelleiden vauvojen aivot reagoivat herkemmin myös sellaisiin äänimuutoksiin, joille he eivät raskauden aikana olleet altistuneet. Tulosten mukaan sikiöaikaisen ympäristön äänet taltioituvat vauvan aivoihin ja tehostavat kuullun käsittelyä, joka auttaa vauvaa äidinkielensä oppimisessa.
Jo aikaisempien tutkimusten perusteella on selvitetty, että sikiöt pystyvät kuulemaan ääniä raskauden viimeisen kolmanneksen aikana.
– Sen sijaan sikiöaikaisen oppimisen pitkäkestoisia vaikutuksia vauvojen aivotoimintaan ei ole aikaisemmin tutkittu, toteaa Eino Partanen käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta.
– Lisäksi tähän saakka on ollut epäselvää, pystyykö sikiö oppimaan ääniä tavalla, joka tukee puheen ja kielen kehitystä varhaislapsuudessa. Partanen jatkaa.
Tutkijoiden mukaan tuloksia voitaisiin hyödyntää kielellisten vaikeuksien, kuten lukihäiriön, ehkäisemiseksi osin jo raskausaikana.
Tutkimusta koskeva artikkeli julkaistiin yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences USA -tiedejulkaisussa (PNAS). Tutkimus tehtiin Suomen Akatemian monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä sekä Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.