Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,5 prosenttia ja hidastuu lähivuosien aikana yhteen prosenttiin.
Toimintaympäristön epävarmuus heijastuu yritysten ja kuluttajien odotuksiin. Julkisen kulutuksen ja investointien merkitys bruttokansantuotteen kasvulle korostuu varsinkin ensi vuonna.
Julkisen talouden rakenteellisen alijäämän ennustetaan kasvavan lähivuosina. Tilanne heikkenee hyytyvän talouskasvun, väestön ikääntymisestä johtuvan menojen kasvun ja hallitusohjelman menolisäysten vuoksi.
Hitaan talouskasvun vuoksi työllisyys ei juurikaan kohene. Työllisyysasteen arvioidaan nousevan 73,1 prosenttiin vuonna 2023.
– Ennusteen mukaan talouden kasvu hiipuu alle yhteen prosenttiin. Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin! Siksi toimien, joilla haetaan kestävää kilpailukykyä sekä korkeampaa työllisyyttä ja tuottavuutta, pitää olla korkealla talouspolitiikan agendalla, valtiovarainministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander toteaa.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun. Menolisäykset toisaalta lisäävät julkista kulutusta ja investointeja sekä tukevat osaltaan kotimaista kysyntää.
Hallituksen päättämät menolisäykset astuvat voimaan tuloja lisääviä veronkiristyksiä aiemmin, mikä heikentää julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla. Myös kertaluonteiset menolisäykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää vuosina 2020−2022.
Julkisen talouden suunnitelmaan on toistaiseksi sisällytetty tulevaisuusinvestointiohjelman toimia yhteensä vajaat 1,4 miljardia euroa, kun hallitusohjelman mukaan niitä voidaan toteuttaa enintään kolmella miljardilla eurolla vuosina 2020−2022. Jos menolisäykset toimeenpannaan täysimääräisesti, julkisen talouden alijäämästä voi muodostua ennustettua suurempi.
Sopimukseton Brexit heikentäisi monen EU-maan talousnäkymiä
Suomen vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti vuonna 2019 ennen kaikkea Euroopan heikentyneiden näkymien takia. Keskeisten talouksien väliset kauppajännitteet heijastuvat maailmankauppaan ja vaikuttavat välillisesti myös Suomen vientiin.
Maailmantalouden kasvu on hidastunut vuonna 2019 kauppakonflikteihin liittyvän epävarmuuden takia, ja euroalueella talousnäkymiä varjostaa tänä vuonna Saksan hidas talouskasvu.
Jo ensi vuonna kasvun ennakoidaan elpyvän euroalueen ja monien kehittyvien talouksien vetämänä. Yhdysvaltain talous on kasvanut nopeasti vahvan kotimaisen kysynnän ja työllisyyden vetämänä.
Ison-Britannian talousnäkymät ovat kiinni EU-eron vaikutuksista. Ennusteen perusnäkymässä oletetaan edelleen, että Iso-Britannia eroaa EU:sta järjestäytyneesti yhteisesti neuvotellun sopimuksen mukaisesti.
Ison-Britannian lähtö EU:sta ilman sopimusta johtaisi väliaikaisiin häiriöihin tavarakaupassa ja heikentäisi monen muunkin EU-maan talousnäkymiä.
Talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja hidastuu 1 prosentin tuntumaan lähivuosina. Toimintaympäristön epävarmuus heijastuu suomalaisten yritysten ja kuluttajien odotuksiin.
➡️ Lue lisää: https://t.co/XO5nlZsegC#talous #talousennuste pic.twitter.com/2ev3QxbxuR
— Valtiovarainministeriö | Finansministeriet (@VMuutiset) October 7, 2019
VM:n ennusteessa matka kohti hallituksen 75 % työllisyysastetavoitetta on kasvanut. Vielä keväällä VM ennusti että työllisyysaste olisi 73,3 % vuonna 2023. Nyt tuo ennuste on laskenut 73,1 prosenttiin. https://t.co/hFcDRU6dhH pic.twitter.com/Xn8C4003jU
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) October 7, 2019