Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (Vake) teki viime vuonna alue lähes sadan miljoonan euron ylijäämän. Talouselämä haastatteli hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytöä tuloskäänteen tekijöistä.
Aronkydön mukaan taustalla on kyse sinällään yksinkertaisesta kaavasta.
– Menojen minimointi ja tulojen maksimointi. Jarrut laitettiin kaikkialle. Samalla organisaatiota ohennettiin ja hallintoa kevennettiin, johtaja tiivistää.
Hän kertoo, että myös teknisluonteisempi korjaus on auttanut tilannetta. Aiemmin eri tietokonekieltä puhuneet Apotti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL saatiin ymmärtämään Vaken suoritteet ja diagnoosit, jolloin valtionrahoituskin nousi todellista tilannetta vastaavalle tasolle.
Toimenpiteiden myötä noin kymmenen miljoonan euron kattamaton alijäämä voidaan kuroa kiinni jo tänä vuonna.
– Uudistusohjelmassa tavoitellaan kahden prosentin vuosittaista tuottavuuden kasvua, jolla pyritään vastaamaan palveluiden kasvavaan kysyntään. Kyse on isosta kokonaisuudesta, esimerkiksi siitä, miten erikoissairaanhoidon käyttöä vähennetään, kun tuotantoa omassa perusterveydenhuollossa lisätään, Timo Aronkytö avaa.
Tuottavuuden nostamisessa hyvinvointialuejohtaja näkee mahdollisuuksia, joihin muutkin hyvinvointialueet voisivat tarttua.
– Esimerkiksi hoiva-asumisessa ja vanhusten palveluketjussa. Meillä ei ole hoivajonoja. Olemme tehneet välimuotoista hoivapalvelua, kuntouttavaa hoivaa ja olemme parantaneet kotihoitoa. Näin on saatu kokonaisuus tuottavammaksi ja kustannusvaikuttavammaksi.
Yksityisten palveluiden hyödyntämisessä Vakea on Aronkydön mukaan ohjannut kustannustehokkuus. Tällä hetkellä palveluja ostetaan 300 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Hankimme jatkossakin palveluja yksityisiltä tuottajilta, kun se on kustannusvaikuttavampaa. Tämä ei ole ideologinen kysymys, johtaja tiivistää.
Jopa asiakastyytyväisyys on Vakessa noussut, vaikka säästötoimet ovat olleet laajoja.
– Se on noussut viiden pisteen asteikolla 2,8:sta 4,1:een. Vaikka nettokustannukset ovat pienentyneet, palveluja on parannettu.