Liiton mielestä sote-alalla ei ole tarvetta normaalia tiukemmille erityissäännöille.Jo eduskunnassa oleva esitys määräaikaisesta yrityskauppojen laajennetusta ilmoitusvelvollisuudesta tulee vetää pois.
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää raportissaan pysyvää sosiaali- ja terveysalan yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuutta sekä yksityisten toimijoiden välisiä suhteita määrääviä sääntöjä. Pysyvät yrityskauppavalvontasäännöt toisivat Hyvinvointialan liiton mukaan lisää hallinnollista taakkaa ilman vastaavaa hyötyä.
– Esitys on vastoin hallitusohjelman norminpurkutavoitetta. Olemassa olevat säännöt takaavat myös sosiaali- ja terveysalalla riittävän suojan erikokoisille toimijoille. Yrityskaupat alalla ovat myyjälähtöisiä, ja kyse on usein esimerkiksi sukupolvenvaihdoksesta, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Hänen mukaansa lakiesityksen soveltamisala lisää yksityisen ja julkisen kilpailuneutraliteettiongelmaa.
Esityksen piiriin ehdotetaan kuuluvaksi ns. suoran valinnan palvelut sekä terveydenhuollolle välttämättömät laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Ehdotukset koskisivat kaikki kyseiseen vaihdantaan osallistuvia elinkeinonharjoittajia niiden koosta ja markkinaosuudesta riippumatta. Maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla tuotettavat palvelut sen sijaan eivät kuuluisi säännösten soveltamisalaan.
Rajausta perustellaan sillä, että maakunnan tuotantovastuulla tuotettava palvelu olisi julkisen tehtävän hoitamista, eikä tapahtuisi markkinaympäristössä.
– Vakiintuneen käytännön mukaan yksityiset palveluntuottajat voivat tuottaa lähes kaikkia julkisella järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluita. Perustuslaissa ei määritellä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapaa eikä se edellytä, että julkisyhteisöt huolehtisivat itse kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta, Rajakangas muistuttaa.
Yksityisen hyvinvointialan yrityskirjo on laaja
Sote-alalla toimii yli 15 000 mikro- ja pienyritystä, satoja keskisuuria yrityksiä ja kymmeniä yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
– Yksityinen sote-tarjonta on rikkaus. Asiakkaita palvellaan asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti. Pienten rinnalle tarvitaan myös suurempia yrityksiä varsinkin paljon investointeja vaativissa palveluissa ja suurien volyymien ollessa kyseessä, Rajakangas sanoo.
Yksityisen sosiaalipalveluiden osuus on noin 35 prosenttia ja terveyspalveluiden noin 25 prosenttia. Suurimmilla yrityksillä on vain muutamien prosenttien osuuksia. Markkinoille on tullut uusia toimijoita, kuten OP Ryhmä, S-ryhmä ja Posti. Myös julkisella puolella on suuria terveyspalveluita tuottavia yrityksiä.