Hyvinvointiala HALI ry:n mielestä tehostetun hoivan henkilöstömitoituksen kaavamaisesta korottamisesta ei tule päättää irrallaan ikääntyneiden palvelujen kokonaisuudistuksesta. Asiaa pitää yhdistyksen mukaan käsitellä yhtä aikaa valmistelussa olevien kotihoidon haasteiden ratkaisemisen ja alan laatusuosituksen päivittämisen kanssa. Lisäksi ikääntyneiden palvelujen uudistamisen keskeiset reunaehdot eli rahoitus ja työvoiman saatavuus ovat vielä selvittämättä.
HALIn johtava asiantuntija Aino Närkki arvioi, että tehostetun hoivan vähimmäismitoitusta käsittelevän lakiesityksen vaikutusarviointia on lähes mahdotonta toteuttaa ennen kuin tiedetään, millaiset ovat ikääntyneiden palveluiden uudistamistarpeet kokonaisuutena.
– Pahimmillaan ns. mitoituslaki heikentäisi merkittävästi vanhusten kotihoidon saatavuutta. Kotihoito on ensisijainen palvelumuoto ja myös se on toteutettava sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla. Asiantuntijoiden mukaan kotihoidon nykyistä parempi resurssointi olisi ensisijaisempaa toteuttaa kuin ehdotettu tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen korottaminen, Närkki toteaa tiedotteessa.
HALI muistuttaa, että lakiesityksen mukaan hoitajien vähimmäismitoitus nostaisi valtion menoja 233 miljoonaa euroa vuosittain vuodesta 2023 lähtien. Arviot vähimmäismitoituksen noston vaikutuksesta työvoiman määrään vaihtelevat HALIn mukaan 4 000 ja 7 000 välillä, mutta luvuissa ei ole huomioitu henkilöstön eläköitymistä tai ikääntyneiden määrän kasvua.
– Seuraavan kymmenen vuoden aikana kunnista eläköityy noin 170 000 työntekijää. Suurin osa näistä on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Myös yksityisellä sektorilta hoito- ja hoivahenkilöstön eläköitymisvauhti on lähes vastaava. Tilanteen vakavuus on syytä tunnustaa jo tämän lakiesityksen valmistelun yhteydessä. Yltiöoptimismi ja ylimitoitetut lupaukset eivät palvele ketään – vähiten hoivan ja hoidon tarpeessa olevia vanhuksia, Närkki painottaa.