Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustava Hyvinvointiala HALI ry arvostelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tapaa olla kuulematta tahoja, jota sote-uudistus koskee.
– Poliittinen ratkaisu on neuvoteltu täysin suljetuin ovin, kuten näyttää olevan tämän hallituksen tapana. Uudistuksen kannalta keskeisiä tahoja ei ole kuultu valmisteluprosessin kuluessa, ja nyt lausuntoyhteenvetoa, joihin neuvottelut ovat perustuneet, ei ole julkaistu, HALI moittii tiedotteessa.
Hallituksen odotetaan pääsevän tänään perjantaina sopuun lausuntokierroksen jälkeisestä lakiesityksestä.
HALI pitää lain valmistelun tapaa kestämättömänä. HALI on käynyt itse läpi kaikki kaikki 718 lausunnonantajan 804 lausuntoa.
Puolet kantaa ottaneista ei usko, että sote-järjestämislaki turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden.
– Mikä on uudistuksen perimmäinen tarkoitus, ellei juuri palvelujen saatavuuden turvaaminen, HALI:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas kysyy.
Hallitus ei ole kiinnostunut tuloksista
Kritiikkiä herätti myös sote-esitykseen kaavailtu rajoitus hyödyntää yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntarjoajia. Puolet kantaa ottaneista oli sitä mieltä, että ostopalveluihin puuttuva järjestämislain 12 § ei ole tarkoituksenmukainen.
Selvästi useampi kuin joka kolmas lausunnonantaja kritisoi myös avovastauksissaan ostopalvelujen hyödyntämisen rajoituksia. Samanaikaisesti yli 100 lausunnonantajaa katsoi, että monituottajuudella voitaisiin parantaa nimenomaan palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta.
– Monituottajuuden ja ostopalvelujen rajoittamisessa on kyse ihmisten palvelujen heikentämisestä. Ulkoistuksissa ja muissa ostopalvelusopimuksissa on saavutettu palvelujen parempaa saatavuutta, sujuvuutta ja kustannustehokkuutta. Hallitus ei kuitenkaan ole ollut kiinnostunut näistä tuloksista. Iso joukko palveluja ulkoistaneita kuntia esittikin asiasta hallitukselle yhteisen kannanoton aiemmin tällä viikolla, Rajakangas toteaa.
Esitystä ei saa runnoa läpi
Lausunnonantajat ovat erittäin kriittisiä myös sen suhteen, voiko sote-maakuntien itsehallinto toteutua esityksen mukaan.
Vajaa puolet toteaa avovastauksissa, että itsehallinto ei toteudu. Useampi kuin joka neljäs lausunnonantajista nostaa avovastauksissa esiin, että ministeriön vahva ohjausvalta vaikuttaa asiaan ja että demokratia ei toteudu sen vuoksi.
– Jos tuleva järjestäjä ei saa itse tehdä päätöksiä esimerkiksi palvelutuotantorakenteesta, miksi sille ylipäätään annetaan järjestämistehtävät? Odotamme tähän uudistetussa esityksessä merkittävää muutosta, Rajakangas sanoo.
Vajaat 60 prosenttia kantaa ottaneista on sitä mieltä, että lakiluonnoksissa esitetty tehtävien määrittely kunnan ja maakunnan osalta ei varmista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumista.
Yli 70 prosenttia kantaa ottaneista sanoo, että esitetty ulkoistamissopimusten mitättömyyttä koskeva sääntely ei ole perusteltu ja että se ei turvaa osapuolten asemaa riittävästi.
– Lausuntojen antamisen tarkoitus on turvata lainvalmistelun avoimuus ja hyvä laatu. Esitystä ei saa runnoa läpi sivuuttaen asiantuntemuksensa ja aikansa antaneiden lausunnonantajien huoli, Rajakangas toteaa.
LUE MYÖS:
Sote-neuvotteluissa viimeiset asiat käsittelyssä