Verkkouutiset

Hyvinvointialan mukaan hyvinvointialueen kannusteet vastuulliseen taloudenpitoon ovat vähäiset. LEHTIKUVA/HANNA MATIKAINEN

Hyvinvointiala: Sote-menoissa yli miljardi euroa löysää

Aluevaalikeskusteluissa on luvattu äänestäjille toinen toistaan parempia sote-palveluja.

– Palvelujen parantaminen edellyttää kuitenkin tuottavuuden kehittämistä, eikä siitä juuri ole keskusteltu. Tuottavuuden kehittämisen osalta tarjolla on hyviä uutisia: sote-palveluissa on miljardi euroa löysää, toteaa Hyvinvointiala HALIn talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva.

– Jos laskisimme tehottomimman kuntapuolikkaan sote-kustannukset mediaanikunnan tasolle, säästyisi yli 1,1 miljardia euroa vuodessa. Säästö voitaisiin sijoittaa vaikka mielenterveyspalveluihin tai hoitoon pääsyn parantamiseen, esittää Kuuva.

Sote-palvelujen kustannustehokkuudessa on merkittävä hajonta. Kuuvan mukaan tehottomimman 30 kunnan vertailukelpoiset sote-menot ovat 36 prosenttia suuremmat kuin 30 parhaimman kunnan. Erot ovat vielä suuremmat palveluyksikkötasolla. Kuntien kustannusten vertailuissa on huomioitu kuntien väliset erot palveluiden tarpeessa.

– Esimerkiksi ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksiköissä parhaan ja heikoimman viidenneksen hintaero on 50 prosenttia. Valtava tehottomuus tarkoittaa myös suurta kehityspotentiaalia, hän muistuttaa.

Tehottomuutta luo Kuuvan mukaan ennen kaikkea tiedon puute.

– Ihmisten on tiedettävä, toimiiko terveysasema tai hoivakoti hyvin vai ei. Hyvinvointialueiden ja THL:n tulisi koota yksikkökohtaisempaa dataa palveluiden laadusta ja tehokkuudesta, hän ehdottaa.

Näin havaittaisiin kehitystä vaativat toimintayksiköt, ja parhaita käytäntöjä voitaisiin levittää eturivin palveluntuottajilta.

– Heitämme hyvinvointia roskiin niin kauan, kun tietojohtaminen ei toimi.

Kuuvan mukaan hyvinvointialueen kannusteet vastuulliseen taloudenpitoon ovat vähäiset. Tämän vuoksi myös tietojohtamisen merkitys korostuu.

– Budjetin alittaminen leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta, kun taas budjettiylitykset palkitaan lisärahalla. Hyvinvointialueiden on keskityttävä laadun ja kustannusten läpinäkyvyyteen. Näin saadaan samalla rahalla enemmän, Kuuva toteaa.

Uusimmat
MAINOS