Mitoituslaki nostaisi hoivan hintaa reilusti

Hyvinvointiala HALI ry:n mukaan mitoituslaki nostaisi hoivan hintaa jopa 500 euroa asukasta kohti.

Hoitajien tekemän välillisen työn määrä on hallituksen esityksen mukaan noin viisi prosenttia. 60 paikkaisessa hoivakodissa on 0,6:n mitoituksella 36 hoitotyöntekijää. Välillisiä töitä varten tarvittaisiin tämän esityksen mukaan 1,8 työntekijää lisää ja hoitajien lisäys olisi 0,9 työntekijää.

Lähes kolmen työntekijän lisääminen maksaa noin viisi euroa yhtä asiakasta ja hoitovuorokautta kohti, kun siihen huomioidaan kaikki työnantajalle aiheutuvat kustannukset, HALI laskee.

Ympärivuorokautisen asumisen hinnat nousevat siis Hyvinvointialan mukaan yhteensä noin 150 eurolla kuukaudessa. Esityksen mukainen 0,7:n mitoitus astuu voimaan 1.4.2023. Silloin tarvitaan nykyisten 36 hoitajan sijasta 42 hoitajaa. Eli kulut nousevat edelleen noin 370 eurolla kuukaudessa.

Kustannusnousu on sama, olipa kyseessä julkisesti tai yksityisesti tuotettu palvelu. Hoivan hinta uhkaa mitoituslain seurauksena nousta siis jopa 500 eurolla kuukaudessa asukasta kohden.

– Arvio perustuu hallituksen esityksen pohjalta tehtyyn laskelmaan yhden hoitotyöntekijän kustannuksesta työnantajalle. Töiden yksityiskohtainen erotteleminen asiakkaan kodissa tuntuu erikoiselta, sanoo johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI ry:stä.

Ommellaanko hölmöläisen peittoa?

Laitisen mukaan Hyvinvointialan näkemys on, että ikääntyneiden palveluita tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena valmistelussa olevan ikäohjelman raameissa.

– Ympärivuorokautinen hoiva on viimesijainen palvelu ja tulee kysymykseen vasta sitten kun kodissa ei pärjätä. Jotta ikääntyneiden palveluita koskevia uudistuksia saadaan aikaan kestävällä tavalla, niiden rahoitus on selvitettävä huolellisesti. Raskaampien palveluiden piiriin joutumisen ehkäisy ja välimuotoisten palveluiden käyttöönotto pitää olla keskeistä, hän sanoo tiedotteessaan.

Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen rahoituspohjaksi on esitetty sairausvakuutus- ja lääkekorvausten pienentämistä, hintakilpailun lisäämistä hoivan kilpailutuksissa ja digitalisaation säästöjä. Tarvittavassa lisärahoituksessa on HALIn näkemyksen mukaan kyse kymmenen vuoden tähtäimellä ainakin miljardista eurosta.

– Nyt esitetyillä keinoilla ei tarvittavia summia saada missään nimessä kokoon. Tehostetun hoivan lakisääteisen mitoituksen lisäksi valmisteilla on useita muita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia, joihin rahat on yhtä lailla löydyttävä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan sisältä. On hölmöläisten peiton ompelemista laittaa tehostetun hoivan lisäkustannusten maksajaksi kotona asuvat erikoislääkäripalveluita käyttävät ja lääkkeitä ostavat ikääntyneet, summaa Laitinen.

Mainos