Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n raportin mukaan 2,5 prosenttia pelaajista pelasi puolet rahapelien koko kulutuksesta Manner-Suomessa vuonna 2019.
Rahapelien kulutuksesta runsaan kolmanneksen (35 %) pelasivat pelaajat, joilla on rahapeliongelma. Kulutuksesta 17 prosenttia tuli riskitasolla pelaavilta, kertoo Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen raportti.
Tässä paljon pelaavien, noin 72[nbsp]000 hengen ryhmässä peliongelmat olivat erityisen yleisiä: 62 prosentilla oli rahapeliongelma ja 14 prosenttia pelasi riskitasolla. Ainoastaan neljännes (24 %) eniten kuluttavista pelasi ongelmitta.
Vuosina 2007 ja 2015 tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa puolet rahapelien kulutuksesta tuli 4,2 ja 5,2 prosentilta kaikkien rahapelien pelaajista.
– Keväällä julkaistut tulokset osoittivat, että riskitason rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa, mikä on hyvä suunta. Huolestuttavaa on, että pieni pelaajaryhmä häviää ja kokee peliongelmia jopa aiempaa enemmän, arvioi THL:n erikoistutkija Anne Salonen.
Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja edeltää usein varsinaista rahapeliongelmaa. Rahapeliongelman vakavuutta mitataan kansainvälisellä SOGS-mittarilla.
Vuonna 2019 rahapeliongelma oli yleisintä henkilöillä, jotka olivat työttömiä tai lomautettuja ja ansaitsivat nettona 501–1000 euroa kuukaudessa.
Ostoksilla ja kotona
Tavallisimmat ympäristöt, joissa tutkimukseen vastanneet pelasivat rahapelejä vuonna 2019, olivat ruokakauppa tai kauppakeskus (55,1 %), koti (54,8 %) ja kioski (36,1 %).
Puolet (51,0 %) rahapelien pelaajista ilmoitti pelaavansa ensisijaisesti voittaakseen rahaa, ja kolmannes (31,2 %) pelasi jännityksen, mielihyvän tai hauskuuden takia.
Pieni osa pelaajista pelasi seurustellakseen muiden kanssa (3,1 %), tukeakseen hyvää tarkoitusta (2,4 %) tai rentoutuakseen, lievittääkseen stressiä tai paetakseen jotain muuta ikävää tunnetta tai tilannetta (1,2 %).’
Ongelmat kasautuvat
Henkilöillä, joilla on rahapeliongelma, oli usein myös muita vaikeuksia elämässään. Jos vastaajan lähipiirissä oli ongelmallisesti rahapelejä pelaava, oli vastaajalla itsellään todennäköisemmin rahapeliongelma.
Digipelejä ongelmallisesti pelanneista 13 prosentilla oli rahapeliongelma; ongelmitta digipelejä pelaavista oli rahapeliongelma vain kolmella prosentilla. Digipeleillä tarkoitetaan video-, konsoli-, tietokone- ja mobiilipelejä, joita ei pelata rahasta.
Alkoholia riskitasolla käyttäneistä oli rahapeliongelma seitsemällä prosentilla, kun taas alkoholin kohtuukäyttäjistä peliongelma oli vain kahdella prosentilla. THL:n raportin mukaan alkoholin riskikäyttö, psyykkinen kuormittuneisuus sekä digipeli- ja rahapeliongelmat olivat erityisen yleisiä 18–24-vuotiailla.
Salosen mukaan myös rahapelaamisen ikärajavalvonnassa on parannettavaa. Vaikka nuorten 18–24-vuotiaiden aikuisten rahapelaaminen väheni edellisestä vuoden 2015 tutkimuksesta, pysyi 15–17-vuotiaiden alaikäisten pelaajien osuus ennallaan. Heistä jopa 41 prosenttia pelasi vuonna 2019 rahapelejä.
Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 3[nbsp]994 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina.