Eläkkeellä oleva peruskoulun luokanopettaja Timo Jantunen ja psykologian emeritaprofessori Lea Pulkkinen arvostelevat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa ehdotusta esikoulun aloittamisesta jo viisivuotiaana.
Heidän mukaansa koulumaisuuden lisääminen tehtäisiin lapsuuden kustannuksella.
– Suomessa lapsuus on käsitetty eri tavalla kuin monissa muissa maissa. Tämän ansiosta Suomen kouluissa on saavutettu hyviä tuloksia. On syntynyt luovuutta ja kilpailukykyä, Jantunen ja Pulkkinen kirjoittavat.
Kirjoittajat huomauttavat, että suomalaiset menestyivät 15-vuotiaille tehdyissä OECD:n Pisa-tutkimuksissa erityisesti 2000-luvun alkupuolella.
– Kun hyviin tuloksiin on etsitty selityksiä, on keskitytty kouluun ottamatta huomioon koko lapsuutta. Nyt kun Pisa-tulokset ovat heikentyneet, syitä ja selityksiä on etsitty koulua edeltävästä lapsuudesta. Sen sijaan ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että valtion tuki kouluille on samanaikaisesti vähentynyt 59 prosentista 25 prosenttiin.
Koulut ovat jääneet 75-prosenttisesti kuntien vastuulle, mikä on johtanut lähikoulujen lakkauttamisiin.
Parhaita Pisa-tuloksia saivat vuosina 1985–1991 syntyneet suomalaiset, joista suurin osa ei ollut käynyt esikoulua.
– He olivat menneet innokkaina lähiyhteisönsä kouluun seitsemänvuotiaina. Suomalaista koulun aloitusikää tukee aivotutkimus, jonka mukaan aikuisikään asti kehittyvissä aivoissa tapahtuu 6–7-vuotiaana muutoksia, jotka nopeuttavat kognitiivista oppimista.
Ne Euroopan maat, joissa koulumuotoinen opetus aloitetaan varhain, eivät ole menestyneet Pisa-tutkimuksissa.
– Opetus voidaan aloittaa varhain, mutta siihen käytetty aika on pois lapsen ikäkauden kannalta tärkeämmästä toiminnasta, Jantunen ja Pulkkinen toteavat.