”Hyvät vihreät, kauniit puheet eivät riitä”

Keskustan mukaan hallituksen ilmastosuunnitelma on kunnianhimoinen mutta realistinen.

– Maa on jätettävä tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin on sen itse saanut. Tämä lause kuvaa keskustan arvoja ja ohjaa ylisukupolvisuuteen ja kestävään luontosuhteeseen. Luontoa viljellään ja varjellaan, mutta ei museoida, kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) totesi eduskunnassa keskiviikkona.

Honkonen piti puolueensa ryhmäpuheenvuoron valtioneuvoston selontekoa hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta vuoteen 2030 koskevassa keskustelussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Honkonen kuvasi ilmastosuunnitelmaa kunnianhimoiseksi ja realistiseksi. Sen myötä Suomi tekee hänen mukaansa osansa ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa, rakentaa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvaa bio- ja kiertotaloutta ja mahdollistaa kestävät valinnat arjessa niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Petri Honkonen sanoi Suomen olevan oikealla tiellä. Uusiutuvan energian osuus kaikesta kulutetusta energiasta on tänä vuonna ensi kertaa yli puolet.

– Tänä vuonna, ensimmäistä kertaa, uusiutuvan energian osuus kaikesta kulutetusta energiasta on yli puolet. Tilanne on historiallinen. Muutos on saatu aikaan nimenomaan keskustan ministereiden johdolla, keskustavetoisen hallituksen kaudella, Honkonen totesi.

– Kauniit puheet ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä, hyvät Vihreät, eivät enää riitä. On tekojen aika. Tarvitaan realistista vihreyttä. Toivottavasti pystymme yhteistyöhön yli hallitus-oppositiorajan tämän suunnitelman toteuttamisessa, hän jatkoi.

Petri Honkonen avasi puheessaan ”realistista vihreyttä”.

– Jokainen meistä voi edistää muutosta omilla valinnoillaan arjessa. Kyse on päivittäisistä päätöksistä, kuten pyörän käyttämisestä tai lähellä tuotetun ruoan hankkimisesta. Useimmiten ilmaston kannalta hyvät vaihtoehdot myös edistävät terveyttä ja säästävät rahaa.

– Yli puolet päästötavoitteesta saavutetaan liikenteen päästöjä vähentämällä. Siksi liikenteen muutokseen panostetaan paljon. Jatkossa autolla ajaminen tuottaa vähemmän päästöjä ja julkisen liikenteen käyttö, kävely ja pyöräily ovat entistä houkuttelevampia. Tätä on ylisukupolvisuus ja kestävä luontosuhde – realistinen vihreys.

Loppu kivihiilikasoille
Poimintoja videosisällöistämme

Petri Honkonen korosti, että siirtyminen ulkomaisesta fossiilisesta polttoaineesta, kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan ja laajemmin bio- ja kiertotalouteen tarkoittaa lisää euroja, työpaikkoja ja toimeentuloa Suomeen.

Uusiutuvan energian suhteen asetettuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää Honkosen mukaan hyvää vuoropuhelua Euroopan parlamentin ja komission kanssa esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin osalta.

– Suomi luopuu kivihiilen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Kiitos (pääministeri Juha) Sipilän hallituksen, sen jälkeen kivihiilikasoja ei pitäisi löytyä yhdenkään suomalaisen kaupungin takapihoilta. Tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2045. Se tarkoittaa, että hiilipäästöjä ei ole silloin enempää, kuin yhteiskuntamme pystyy niitä sitomaan. Metsämme ovat tässä isossa roolissa.

– Osana muutosta ulkomaisen tuontiöljyn käyttö puolitetaan. Liikenteessä siirrytään uusiutuviin biopolttoaineisiin. Nopeimmat päästövähennykset saavutetaan uusiutuvilla polttoaineilla, kuten on tehty Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Sähköautojen ja biokaasuautojen määrää lisätään. Puurakentamista edistetään.

Petri Honkosen mukaan tämä mahdollistaa sekä kestävän kaupunkikehityksen että luo elämisen edellytyksiä ja työpaikkoja myös muualle Suomeen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

 

 

 

Mainos