Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että HDL:n eli hyvän kolesterolin kyky kuljettaa haitallisia hapettuneita rasvoja pois elimistöstä saattaa olla merkittävä sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä.
Valtimonkovettumataudin tiedetään olevan krooninen etenevä tila, joka voi johtaa sydän- ja verisuonitauteihin. Tunnettuja riskitekijöitä ovat muun muassa korkea ikä, lihavuus, tupakointi, kohonnut verenpaine sekä kohonneet kolesteroliarvot.
LL Petri Kresanov selvitti väitöstutkimuksessaan hapettuneiden HDL-rasvojen yhteyksiä tunnettuihin valtimotaudin riskitekijöihin osana LASERI ‒ Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta. Väitöstutkimuksen mukaan nuorilla suomalaisilla miehillä ja naisilla suurempi sydänsairauksien riskitekijöiden määrä on yhteydessä matalampiin hapettuneiden HDL-rasvojen pitoisuuksiin.
Kresanovin väitöstutkimuksen mukaan matalammat hapettuneiden HDL-rasvojen pitoisuudet ovat yhteydessä muun muassa korkeampaan ikään, lihavuuteen sekä tulevaisuudessa kehittyvään rasvamaksaan.
Kohonneen pahan kolesterolin eli LDL-kolesterolin ja matalan hyvän kolesterolin eli HDL-kolesterolin pitoisuuksien tiedetään olevan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Lisäksi hapettuneiden LDL-rasvojen tiedetään olevan yhteydessä valtimonkovettumataudin kehittymiseen. LDL-kolesterolipitoisuuksia alennetaan tavallisimmin kolesterolilääke statiinilla, minkä tiedetään vähentävän sydänongelmia.
‒ Tehokkaasta lääkityksestä huolimatta monet korkean sydäntautiriskin omaavat potilaat saavat edelleen sydäninfarkteja. Myös lääkkeillä nostetut HDL-kolesterolin pitoisuudet ovat aiheuttaneet ikäviä terveydellisiä haittavaikutuksia. Tämän vuoksi huomio on siirtynyt HDL-kolesterolipitoisuuksista HDL:n toimintaan. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, mitkä ovat tärkeimpiä HDL:n sydän -ja verisuonitaudeilta suojaavia ominaisuuksia.
Kresanovin tutkimustulokset hapettuneiden HDL-rasvojen ja tunnettujen valtimotaudin riskitekijöiden yhteyksistä auttavat selvittämään HDL:n sydäntä suojaavan toiminnan taustalla olevia tekijöitä.
‒ Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy lapsuudesta aikuisuuteen on kansanterveydellisesti merkittävä tekijä, sillä sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. HDL:n toiminnan tunteminen voi antaa tulevaisuuteen keinoja suojata sydäntämme, Kresanov sanoo.
Kresanov esittää väitöskirjansa Oxidized HDL lipids and the risk for atherosclerosis : The cardiovascular risk in young Finns study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2. joulukuuta.