– Suomen mahdollisuudet perustuvat koulutukseen ja hyvin organisoituun yhteiskuntaan. Meillä on voitu hyödyntää osaamista laajalla rintamalla, ja panostus tutkimukseen ja kehittämiseen on tuottanut maan kokoon nähden poikkeuksellisen hyviä tuloksia. Meillä on mistä ponnistaa; hyppyrimäki on kunnossa, mutta emme innosta hyppääjiä yrittämään, sanoo Johnny Åkerholm.
Pohjoismaiden investointipankin entinen toimitusjohtaja on ajatuspaja Liberan nettisivuilla viikon vieraana.
Åkerholm sanoo, että Suomen suurin haaste tällä hetkellä on tuotantoaukko, jonka Nokia ja paperiteollisuus ovat jättäneet. Sen lisäksi Suomen tulisi pystyä sopeuttamaan hyvinvointivaltio kansainväliseen talouteen. Ongelmallisena Åkerholm näkee sen, ettei Suomesta löydy tällä hetkellä tarvittavaa riskinoton nälkää.
– Hyvinvointivaltio pystyisi parhaimmillaan tarjoamaan hyvät puitteet riskinotolle, sillä epäonniset eivät putoa tyhjän päälle. Meillä hyvinvointivaltio palvelee kuitenkin lähinnä tulonjaon tasoittamista eikä uusien tulojen luomista. Se poistaa riskinoton tarvetta ja rankaisee ankaralla työn verotuksella niitä, jotka yrittävät ja onnistuvat. Termi ”pakkoyrittäjyys” kuvastaa äärimmäisen hyvin nykyistä asenneilmastoa. Mistähän uudet työpaikat syntyvät jos yrittäminen on niin vastenmielistä?, Åkerholm kysyy.
Åkerholm kajoaisi ”tempputehtailuun”, eli talouden haasteista ja ratkaisuvaihtoehdoista tulisi luoda realistinen kuva. Rakenneongelmat eivät poistu, vaikka EU:n talous kohoaisi, rahaa painettaisiin lisää tai euro purettaisiin.
Johnny Åkerholmin mukaan eri toimijoiden työnjakoa ja vastuualueita tulisi selventää. Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi kysymyksiä siitä, mikä on EU:n rooli, mikä on Suomen viranomaisten rooli ja mikä taas on ihmisten omalla vastuulla.
– Monet poliitikot väittävät tietävänsä, mitä Suomessa kannattaa tulevaisuudessa tuottaa. Hyvä niin. Hyville ideoille löytyy nykymaailmassa rahoitusta, ja voisi olla yritysilmaston kehittämiselle eduksi, jos mahdollisimman moni poliitikko tutustuisi läheisesti yrittämisen ja työllistämisen haasteisiin satsaamalla omia rahojaan, Åkerholm toteaa.
– Mutta jos idea on niin huono, että sen toteuttaminen edellyttää veronmaksajien panostusta, se on syytä unohtaa. Tällainen toiminta vain nostattaa vääränlaisia odotuksia ja kasvattaa veronmaksajien ennestään vaikeaa rahoitustaakkaa, hän sanoo.
Åkerholm on tehnyt pitkän uran virkamiehenä sekä talous- ja finanssialalla. Hän jäi vuonna 2012 eläkkeelle Pohjoismaiden investointipankin toimitusjohtajan tehtävistä. Viime vuoden loppuun asti hän toimi valtioneuvoston kanslian talousneuvoston talouspoliittisena asiantuntijana.