Verkkouutiset

Velkaluvut vähättelevät Suomen todellista velkaantumista

Ensi vuonna palataan koronaa edeltäneeseen hitaaseen talouskasvuun, arvioi Hypoteekkiyhdistys.

Hypon ennusteen mukaan suurimmat uhat Suomen talouskasvulle tulevat historiallisen korkealle kohonneista energian hinnoista ja virusvarianttien arvaamattomasta luonteesta.

Hypo ennustaa, että talous kasvaa tänä vuonna 3,0 prosenttia ja vuonna 2023 kasvu hidastuu enää 1,5 prosentin vauhtiin.

– Vaikka kasvu nyt hieman hiipuu, tuntuu se viime vuotta paremmalta. Tuttujen ja tuntemattomien kanssa vietetty kasvokkainen aika, palveluiden paluu ja liian kauan viipyillyt vapaus tuntuvat paremmalta kuin viime vuonna ostettu isompi auto, tarkempi televisio tai muut tavarat ja härpäkkeet, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kuvailee.

Hänen mukaansa nyt on riskinä, että palvelualojen rajoitukset ja hoitohenkilöstön työtaakka uhkaavat imeä tekijöiltä viimeiset mehut ennen helpotusta.

Työttömyys lähentelee rakenteellista tasoaan

Työmarkkinoiden veto on ollut Brotheruksen mukaan häkellyttävää ja työllisyydessä onkin jo saavutettu taso ennen kriisiä.

– Tilanne on kuitenkin vähintään kahtalainen, sillä ravintolat ja tapahtuma-ala kamppailevat olemassaolostaan, kun taas toisaalla tarvittaisiin kipeästi osaavia käsipareja.

Viime syksynä avoimia työpaikkoja oli yli 62[nbsp]000, kun vuotta aiemmin luku oli 43[nbsp]000. Vaikeasti täytettäviä avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon, yli 41[nbsp]000.

– Työpaikkoja on siis jäänyt täyttämättä, kun hakijoita ei ole riittänyt tai pätevyys ei ole vastannut työn vaatimuksia. Työttömyys lähenteleekin jo rakenteellista tasoa, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

Elvytysmiljardit tulevat vielä maksettavaksi

Julkinen velkasuhde asettui viime vuonna hieman ennakoitua matalammaksi, sillä valtio otti velkaa odotettua vähemmän. Se ei kuitenkaan Hypon mukaan muuta talouden pitkän aikavälin peruskuvaa ja heikkenevää huoltosuhdetta.

Hypo muistuttaa, että julkisen talouden kestävyyttä kuormittaa tulevaisuudessa myös julkisen velan luvuista toistaiseksi piiloon jäävä Suomen maksuosuus EU:n elpymisvälineestä. Noin 6,6 miljardia euroa lisättynä koroilla tulee Suomen maksettavaksi tulevina vuosikymmeninä.

– Viralliset velkaluvut vähättelevät todellista velkaantumista, koska nyt ensimmäistä kertaa historiassa osa elvytyksestä kierrätetään EU:n kautta. Summa tulee tietenkin täysin jäsenmaiden maksettavaksi ja Hypon mukaan se tulisi ottaa huomioon Suomen velka-asteesta puhuttaessa, Brotherus vaatii.

Elvytysmiljardit ovat paljon vartijoina ja toivoa sopii, että tavoiteltu vihreä rakennemuutos kohottaa tuottavuutta ja tukee talouskasvua.

– Koulutus- ja tutkimus ovat euronsa ansainneet ja myös hoitovelan purkuun tarvitaan innovatiivisuutta pitkällä horisontilla. Uuden luominen tulee asettaa vanhan säilyttämisen edelle, Juho Keskinen huomauttaa.

Uusimmat
MAINOS