Asuntomarkkinoiden alueellinen erkaantuminen on Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen AsuntoHypoPankin mukaan edennyt siihen, että Suomi voidaan jakaa kolmeen osaan.
– Pääkaupunkiseudulla kauppa käy normaalilla tasolla ja hinnat nousevat. Muissa kasvukeskuksissa suurin kasvu nähdään kauppamäärissä ja hinnatkin ovat lähteneet nousuun. Muualla Suomessa asuntokauppa elpyy, vaikka hinnat ovat yhä luisussa, kertoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus tiedotteessa.
Hypon analyysin mukaan asuntomarkkinoiden käänteen taustalla ovat patoutunut muuttopaine, kohonnut luottamus talouteen sekä vuokrien kestämätön nousu. Merkittävä ohjaava teema on kaupungistumisen käynnistämä ennätyksellinen asuntotuotanto.
– Asuntoja rakennetaan nyt tarpeeseen enemmän, pienempiä ja paremmille paikoille kuin vuosikymmeniin, Brotherus huomauttaa.
Hypo arvioi asuntomarkkinoiden kysynnän kasvaneen kohisten alkuvuonna pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat alkukesällä odotusten mukaisesti uuteen ennätykseen, sillä kauppamäärien kasvu ennakoi Hypon mukaan hyvin hintakehitystä. ’
– On todellinen huoli, että jos uudistuotanto ei pysy vahvana, pääsevät asuntojen hinnat karkaamaan entistä kauemmas tavallisten palkansaajien ulottumattomiin. Helsingissä kotitalouksista suurempi osa asuu jo nyt vuokralla kuin omistusasunnossa, Brotherus kertoo.
Kauppamäärät elpyvät selvästi myös akselilla Turku–Tampere–Jyväskylä–Kuopio. Tampereella kysyntä on Hypon mukaan vakautunut viime syksyn jälkeen vahvalle tasolle. Tampereella kysyntää ylläpitivät vahvat kauppamäärät, sillä hinnat eivät ole vielä lähteneet vastaavaan nousukiitoon. Hypo arvioi hintojen olevan lähellä tasapainotasoaan sekä Tampereella että pääkaupunkiseudulla.
Uusia asuntolainoja nostettiin kesäkuussa eniten neljään vuoteen. Korkojen nousua ei tarvitsekaan Hypon arvion mukaan pelätä lähivuosina.
– Matalat korot kertovat kuitenkin olemattomista kasvu- ja inflaatio-odotuksista. Hidas inflaatio nostaa velkataakkoja ja lisää velkaantumiseen liittyviä huolia, Brotherus varoittaa.
Asuntomarkkinoiden välittömin uhka liittyy Hypon mukaan ulkoiseen iskuun. Suomi tai euroalue ei ole tällä hetkellä vankassa asennossa ottamaan vastaan globaalin talouden shokkia Britannian EU-eron tai Italian pankkisektorin osalta. Hypo kaipaakin Euroopan keskuspankilta nykyistä voimakkaampia toimia.
Pitkällä aikavälillä ongelmia voi myös syntyä Suomen kasvukeskuksissa, sillä kaupungistumisen myötä muuttoliike kohdistuu lähinnä vain muutamiin kaupunkeihin. Rakentamisessa on otettu ensiaskeleet korjaavalla tiellä, mutta Hypon arvion mukaan urakkaa riittää vielä vuosikymmeniksi.