– Ymmärrän hyvin, jos joillain alueilla valtion oma selvitys koetaan oman selvitystyön rinnalla ylimääräisenä, mutta kaikki tieto kuntien toiminnasta, palveluista ja taloudesta on tervetullutta, jotta kunnissa pystytään muodostamaan perustellut kannat kuntaliitoksista. Uskon, että nyt esitetty laaja selvitysalue antaa hyvää vertailupohjaa ja lisää potkua edetä kuntien omissa selvityksissä, Mäkelä sanoo.
Erityisessä kuntajakoselvityksessä tarkasteltaisiin kuntaliitosvaihtoehtoja Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon ja Tuusulan kuntien välillä. Myös Vihdillä olisi mahdollisuus osallistua selvitykseen.
Hallitus päätti elokuisen budjettiriihen yhteydessä myös metropolihallinnosta, jonka laajuus ja tehtävät riippuvat alueella tehtävistä mahdollisista kuntaliitoksista.
Perjantaina asetettu työryhmä valmistelee ehdotukset muun muassa metropolihallinnon rahoituksen ja päätöksenteon järjestämisestä, metropolihallinnon tehtävistä sekä kuntien, valtion, muiden toimijoiden ja metropolihallinnon välisestä toimivallasta ja työnjaosta. Työryhmän pitäisi tehdä myös ehdotus metropolihallinnon aluerajauksista.
Työssä on otettava huomioon alueen kuntarakenteen kehitys. Metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen.
– Budjettiriihen päätös metropolihallinnosta on herättänyt runsaasti kysymyksiä ja hämmennystä. On tärkeää, että valmistelun myötä selviää. mitä metropolihallinnolla tarkoitetaan ja mitä hyötyjä sillä on mahdollista saavuttaa, Mäkelä sanoo.
– Valmistelutyö antaa toivottavasti myös suuntaviivoja siihen, minkälaisia ratkaisuja metropolialueella kannattaa tehdä. Alue on Suomen talouden veturi, joten eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset on syytä tutkia tarkkaan. Hallintorakenteiden suhteen on tarkka paikka, että pystytään pitämään huolta demokraattisesta päätöksenteosta, lisäämään tarvittavaa joustavuutta ja keventämään byrokratiaa, Mäkelä summaa.