Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Allekirjoitustilaisuudessa olivat paikalla myös EU:n ulkosuhdehallinnon ja Naton edustajat.
Suomi on valmistellut ripeässä aikataulussa keskuksen perustamista 15 muun maan kanssa. Heinäkuussa järjestetään uusi allekirjoitustilaisuus, jolloin keskukseen liittyy lisää maita niiden saatua kansalliset päätöksensä valmiiksi.
Keskuksen jäsenyyttä voivat jatkossa hakea myös muut EU:n ja Naton jäsenvaltiot. Valmisteluissa tiiviisti mukana olleet EU:n ulkosuhdehallinto ja Naton sihteeristö eivät tule keskuksen jäseniksi, mutta osallistuvat sen toimintaan.
Keskus harjoittaa strategisen tason vuoropuhelua, tutkimusta, koulutusta, konsultointia ja käytännön harjoituksia, joilla pyritään parantamaan valmiuksia hybridiuhkien torjumiseksi.
Keskuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta hybridiuhkista ja yhteiskuntien haavoittuvuuksista, joita voidaan hyödyntää hybridioperaatioissa. Pyrkimyksenä on auttaa myös yhteiskuntien sietokyvyn lisäämistä hybridihyökkäyksiä vastaan.
Keskus tulee Helsinkiin ja toimii osallistujamaiden asiantuntijaverkostona. Keskusta ohjaa jäsenvaltioiden edustajista koostuva johtokunta. Se pitää ensimmäisen kokouksensa Helsingissä keskiviikkona, jolloin se valitsee keskuksen johtajan.
Osaamiskeskuksen arvioidut vuosikustannukset ovat alkuvaiheessa noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä puolet on tarkoitus rahoittaa jäsenmaksuilla ja isäntämaa vastaa toisesta puolesta.
Isäntämaana Suomi vastaa muun muassa osaamiskeskuksen toimitiloista ja tietoliikenteestä aiheutuvista kustannuksista sekä osasta henkilöstökustannuksia.