”Hurja hyppäys” – asenteet EU-jäsenyyteen aiempaa myönteisempiä

EVA:n tutkimuspäällikön Ilkka Haaviston mukaan suomalaisten EU-vastaisuus ei ole kasvanut, vaikka yleinen EU-kriittisyys onkin lisääntynyt.

Eurovaalien lähestyessä eurokriittiset, äärioikeistolaiset ja populistiset puolueet ovat onnistuneet nostamaan kannatustaan.

Elinkeinoelämän valtuuskunta on tehnyt vuodesta 1996 lähtien säännöllisesti kyselyitä suomalaisten asenteista Euroopan unioniin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Viime keväänä lähes joka toinen (46 prosenttia) kyselyyn vastanneista ilmoitti suhtautuvansa Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti.

Neljännes (25 prosenttia) vastanneista ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti ja toinen neljännes (27 prosenttia) neutraalisti, käy ilmi EVAn kokoamasta EU-asennetutkimusten yhteenvedosta.

– Jos vertaa vuoden 2011 tulosta vuoteen 2012, niin siinä tapahtui vuoden aikana hurja hyppäys myönteiseen suuntaan, EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto kertoi maanantaina Suomen Toivo -Ajatuspajan ja Centre for European Studies -järjestön järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

– Sain vastata useisiin kysymyksiin siitä, että miten me olemme mokanneet tutkimuksemme siten, että saimme väärän tuloksen. Kaikkien mielestä tutkimuksen olisi pitänyt mennä tasan tarkkaan toiseen suuntaan.

Asenteet EU-jäsenyyteen ovat tällä hetkellä keskimääräistä myönteisempiä, kun verrataan myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien keskiarvoa ajanjaksolla 1996–2013.

Haavisto korostaa, että finanssikriisistä huolimatta asenneilmasto jäsenyyttä kohtaan on muuttunut enemmänkin myönteiseksi kuin kielteiseksi.

Poimintoja videosisällöistämme

– Käänne myönteiseen suuntaan tapahtui silloin, kun finanssikriisi alkoi eli vuoden 2009 mittauksessa.

”Hatusta vedetyt muutosarviot”

Haavisto muistuttaa, että eurovaalien lähestyessä erilaisten asennetutkimusten tuottaminen lisääntyy. Niiden kanssa kannattaa olla tarkkana.

– Pitää katsoa, mikä taho ne on tehnyt. Jos ja kun jokin on muuttunut, niin muuttunut verrattuna mihin.

– On katsottava, onko kyseessä olevassa tutkimuksessa aikasarjaa, johon oikeasti voidaan verrata, vai onko muutosarvio vedetty hatusta.

Haaviston mukaan erilaisten tutkimusten tuottaminen ilman kunnollista vertailukohdetta on yleistynyt vaalien alla.

– Varsinkin media laittaa hieman vauhtia joihinkin kyselytuloksiin ja ilmoittaa, että asioissa on tapahtunut dramaattinen muutos, vaikka muutos ei olisikaan kovin suuri.

Mainos