Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) pitää vähälle huomiolle jäänyttä purkavan uusrakentamisen lakipakettia kuluvan vaalikauden merkittävimpiin kuuluvana kaupunkipoliittisena uudistuksena.
Jatkossa taloyhtiöt voivat päättää neljän viidesosan määräenemmistöllä vanhan rakennuksen purkamisesta, sillä monessa tapauksessa uudisrakentaminen on hintavia remontteja parempi vaihtoehto. Samalla kaupunkirakennetta saadaan tiivistettyä ja valmiin infrastruktuurin yhteyteen voidaan luoda uusia asuntoja.
Muutoksessa turvataan kunkin osakkaan asuminen, asuntovarallisuuden arvo ja muut oikeudet.
– Monien kaupunkialueiden ongelmana on, että aivan ydinkeskustan alueella sijaitsee liian matalasti rakennettuja taloja. Kaupunki voisi kaavoittaa rakennusoikeutta esimerkiksi kymmenkerroksiselle nelikerroksisen tilalle. Aiemmin yhdenkin osakkaan vastustus on riittänyt suunnitelman esteeksi, Häkkänen sanoo Verkkouutisille.
– Uudistuksen päähyöty on se, että voidaan tehdä tehokkaampaa ja monessa tapauksessa laadukkaampaa rakentamista sekä enemmän asuntoja jo rakennetun infran yhteyteen. Eli ei tarvitse rakentaa joka kerta kokonaan uutta asuinaluetta, kun kaupunki kasvaa. Sähkö- ja lämpöverkkojen vetäminen sekä tiet ja jätehuolto aiheuttavat valtavia kustannuksia ja myös päästöjä. Korkeammat kerrostalot ja tehokkaampi rakentaminen ovat ilmastotekoja.
Antti Häkkänen huomauttaa, että esimerkiksi Helsingin päättäjät ovat pitäneet lakihanketta äärimmäisen tärkeänä tulevan kasvun kannalta.
– Pääkaupunkiseudulla täydennysrakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on hyvin suuri, ja purkava uusrakentaminen on keskeinen osa sen sisällä.
Tavoitteena on luoda laadukasta ja kohtuuhintaista asumista lähelle kaupunkiseutujen työpaikkoja.
– Tässä näkyy kokoomuslainen tulokulma. Lainsäädännöllä mahdollistetaan se, että asuntojen omistajat voivat sopia hankkeista esimerkiksi rakennusyhtiön kanssa. Muutos vähentää sääntelyä, mutta tietenkin turvaa myös asunnonomistajien omaisuuden.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että annetaan enemmän pelitilaa ja luodaan mahdollisuuksia tiiviimmälle rakentamiselle ja uusien asuntojen syntymiselle, Häkkänen sanoo.
Rangaistukset olleet liian lepsulla tasolla
Toukokuussa 2017 oikeusministerinä aloittaneen Antti Häkkäsen mukaan Suomessa on suhtauduttu ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen viime vuosina varsin sinisilmäisesti.
Hän huomauttaa, että tällä vaalikaudella epäkohtiin on vihdoin puututtu, ja hallitus on vienyt eteenpäin useita terrorismin torjuntaan ja turvallisuuteen liittyviä lakihankkeita.
– Yksi tärkeimmistä on tiedustelulainsäädäntö, joka on nyt eduskunnassa käsittelyssä. Sen loppuun vieminen alkuvuodesta on äärimmäisen tärkeää ja myös se, ettei lakia vesitetä eduskunnassa, Häkkänen sanoo.
Oikeusministeri on kiinnittänyt huomiota myös rikoksista annettavien rangaistusten tasoon. Hän kertoo olleensa jo pidemmän aikaa sitä mieltä, että linja on ollut liian lepsu Suomessa.
– Rangaistusjärjestelmän tehtävänähän on osoittaa rikoslain kautta yhteiskunnan arvoja. Että mitkä ovat niitä pyhimpiä arvoja, joita loukkaamalla tulee rangaistus, Häkkänen sanoo.
Hänen mukaansa rikosoikeuspolitiikan huomio on keskittynyt lähinnä tekijään, jolloin uhri on unohdettu.
– Rikoksentekijää täytyy toki kuntouttaa ja pitää laittaa resursseja ennaltaehkäisyyn ja siihen, ettei henkilö tekisi enää rikoksia. Mutta sitäkin tärkeämpää on huomioida uhrin näkökulma ja se, että rangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa tekoon, Häkkänen toteaa.
– Henkirikoksessa tietenkään mikään rangaistus ei tuo omaista takaisin. Mutta yhtä hyvin voimme todeta kansainvälisistä vertailuista, että meillä on melko lievä kohtelu esimerkiksi väkivalta- ja seksuaalirikoksissa.
Oikeusministeri toteaa tuoneensa syksyn aikana eduskuntaan useita esityksiä, joilla rangaistuksia kiristetään. Sakon muuntorangaistus on palautettu, ensikertalaisuuden määritelmää muutetaan ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia kiristetään. Myös väkivaltarikollisten riskiarviointia ja valvontaa lisätään.
– Se liittyy myös suomalaiseen oikeudentuntoon. Kyllä meillä rikoslain täytyy vielä paremmin osoittaa kansalaisille, että rikoksista tulee jatkossa entistä kovemmat rangaistukset.
– Kovasta työstä huolimatta ensi vaalikaudelle jäisi vielä hoidettavaa. Esimerkiksi rattijuoppojen osalta löytyy epäterveitä ilmiöitä, joihin on löydettävä tehokkaampia lääkkeitä, Antti Häkkänen sanoo.