Huoltivarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkäsen mukaan Suomen on syytä varautua jo Ukrainan sodan jälkeiseen aikaan. Hän sanoo Helsingin Sanomille, että kyse on materiaalisesta varautumisesta eli käytännössä varastojen mitoituksesta ja laajuudesta sekä kriittisen infrastruktuurin suojaustasosta.
– Onko meillä esimerkiksi riittävästi viljaa varastoissa? Meillä on sitä aika paljon, mutta tarvitsemmeko lisää uhkatilanteeseen nähden? Onko kriittisen infrastruktuurimme suojaamisen taso riittävä, ja onko se kyberturvan ja fyysisen suojauksen osalta häiriönkestävä, Känkänen pohtii.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan valtioneuvoston ensimmäistä huoltovarmuusselontekoa. Siinä tullaan määrittelemään vuosikymmenen keskeiset linjaukset huoltovarmuudesta.
Känkäsen mukaan varautumisen tavoitetasosta tulee tehdä päätös pian. Vaarana on, että Suomessa totutaan Ukrainassa nyt käytävään sotaan, jolloin huoltovarmuuteen liittyvä riski jää pienemmälle huomiolle.
– Suomi on keskimäärin hyvin varautunut. On syytä tehdä arvio tässä ja nyt siitä, pitääkö meidän tehdä jokin tasohyppy. Toivon, että arvio pystytään tekemään laajemmin kuin vain meillä Huoltovarmuuskeskuksessa, Känkänen sanoo.
– Pitäisikö Suomen olla varautumisessaan Pohjolan Israel? Onko varautumisen tasoa nostettava, vai riittääkö nykyinen taso? En osaa vielä itse tarkkaan arvioida, mutta uskon, ettei se ainakaan laskea voi.
