Maastopalot yleistyvät kevätkuukausina, kun ilmat lämpenevät. Suuri osa maastopaloista johtuu huolimattomuudesta ja vaikka maastopalojen määrä on viime vuosina vähentynyt, on varovaisuus erityisesti avotulen kanssa edelleen tärkeää, kertoo vakuutusyhtiö Fennia.
Vähäsateinen ja lämmin kuukausi erottuu heti myös maastopalotilastoista, sillä maastopaloja syttyi huhtikuussa 296 eli lähes kaksinkertainen määrä viime vuoden huhtikuuhun verrattuna.
Suomessa maastopalojen määrät ovat olleet laskussa viime vuosina. Viime vuonna maastopaloja syttyi Pelastustoimen tilastojen mukaan yhteensä 2 265, kun viimeisen kymmenen vuoden vuosittainen keskiarvo on noin 2 600. Määrä oli vähäinen siihen nähden, että Ilmatieteenlaitoksen mukaan kesä 2022 oli suuressa osassa maata harvinaisen lämmin.
Fennian mukaan tyypillisin maastopalon syttymissyy on ihmisen sytyttämä avotuli, josta johtuvia maastopaloja on vuosittain keskimäärin yli 1 400.
‒ Usein maastopalojen taustalla on huolimattomuus. Erityisesti nuotiot ja grillit sekä roskien poltto pihalla aiheuttavat useita satoja maastopaloja vuosittain. Myös tupakointi, kulotus ja lasten tulen käsittely aiheuttavat vuosittain paljon maastopaloja, sanoo Fennian ajoneuvo- ja omaisuusvakuutuspalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.
Avotulesta aiheutuvat maastopalot johtuvat etenkin huolimattomuudesta nuotioiden ja grillien kanssa, sekä roskien poltosta. Myös savukkeet ovat yleinen palon syttymissyy.
Maastopalojen määrät ovat vaihdelleet Suomessa eri vuosina, kun paloja tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Vuosi 2018 oli palojen määrässä ennätyksellinen, mutta sen jälkeen maastopalojen määrät ovat olleet melko tasaisessa laskussa, kertoo Pelastustoimi.
Maastopalovaroituksia seuraamalla ja noudattamalla vältyttäisiin monilta maastopaloilta. Myös tulen huolellinen sammuttaminen, tulen tekeminen vain merkityillä tulentekopaikoilla sekä savukkeiden sammuttaminen ja asianmukainen hävittäminen ovat tärkeitä asioita maastopalojen vähentämiseksi.
‒ Maastopalot ovat olleet viime vuosina laskussa. Meistä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että maastopalojen määrä vähenee myös tänä vuonna. Yksikin maastopalo voi saada aikaan valtavaa tuhoa luonnolle ja rakennuksille, Pöyhönen muistuttaa.
Joinakin vuosina keväällä on syttynyt enemmän maastopaloja kuin kesäkuukausina. Esimerkiksi viime vuonna maastopaloja syttyi toukokuussa 690, mikä on selvästi enemmän kuin minään muuna kuukautena koko vuonna.
‒ Moni yhdistää maastopalot kesäkuukausiin, eikä maastopalovaroituksia välttämättä edes tulla ajatelleeksi ennen kesää. Todellisuudessa jo huhti-toukokuussa maastopaloja syttyy huomattava määrä muun muassa mökkikauden alkaessa. Suuri osa paloista olisi estettävissä huolellisella tulenkäsittelyllä, Pöyhönen kertoo.