Huoli viruksesta: Älä koske kuolleisiin lintuihin

Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.
Eläviltä valkoposkihanhilta ei ole todettu korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Eläviltä valkoposkihanhilta ei ole todettu korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kiteeltä 17. toukokuuta löytynyt valkoposkihanhi oli ensimmäinen varmistunut tautitapaus, jossa todettiin linnuilla korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa korkeapatogeenista H5N1-tyypin lintuinfluenssaa.

Viimeisimmät tautitapaukset Itä-Suomessa ovat Kiteeltä ja Tohmajärveltä löydetyt valkoposkihanhet, joissa todettiin myös korkeapatogeeninen H5-tyypin lintuinfluenssa.

Aluehallintovirasto muistuttaa tiedotteessa, ettei kuolleisiin lintuihin pidä koskea. Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista tulisi ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille.

Joukkokuolemalla tarkoitetaan tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, yli viisi muuta vesilintua tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua.

Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin

Jos henkilö kaikesta huolimatta on koskenut lintuun, tulisi kädet pestä kosketuksen jälkeen hyvin vedellä ja saippualla. Tarvittaessa voi käyttää lisäksi alkoholipitoista käsihuuhdetta.

Jos kyse on ruokailu- tai pikkulasten oleskelupaikasta, on myös ympäristö puhdistettava. Sade huuhtelee ja auringonvalo hävittää viruksia, joten luonnontilaisia paikkoja ei käsitellä.

Eläviltä valkoposkihanhilta otetuissa näytteissä ei ole todettu korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Mainos