Samaan aikaa lausunnolla on myös luonnos valtioneuvoston asetukseksi polttoturpeen turvavarastoista.
Turpeen kysyntä ja tuotannon kannattavuus ovat vähentynyt voimakkaasti syksystä 2020 alkaen. Kesällä 2020 tuotettu turve on jäänyt pääosin varastoihin. Tuotannon ja kysynnän arvioidaan jäävän myös tulevina kesinä hyvin vähäiseksi.
Ministeriön mukaan polttoturpeen tuotannon ja energiakäytön vähentyessä turpeen kaupalliset varastot ja turvavarastot ovat pienenemässä merkittävästi.
– Energiahuoltovarmuuden kannalta muutoksen nopeus voi aiheuttaa ongelmia, vaikka käytön väheneminen on samalla pienentänyt turpeen merkitystä myös huoltovarmuuspolttoaineena, ministeriö toteaa tiedotteessaan.
Turpeella on kotimaisena polttoaineena yhä merkitystä, etenkin jos puupolttoaineen saanti lämpölaitoksilla poikkeustilanteissa häiriintyy. Edelleen on myös käytössä lämpökattiloita, joissa polttoprosessissa tarvitaan teknisesti myös turvetta.
Turve soveltuu myös pitkäaikaiseen varastointiin paremmin kuin puupolttoaineet. Kaupallisissa varastoissa on tällä hetkellä riittävästi turvetta, joten lähivuosina ei uusille turvavarastoille nähdä tarvetta. Myös kiinnostus turvavarastointiin voi olla vähäistä, kun kyse on vapaaehtoisesta järjestelmästä.
Lakiehdotuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus (HVK) voisi sopia polttoturpeen toimittajan kanssa polttoturpeen turvavaraston perustamisesta ja ylläpitämisestä lämmön huoltovarmuuden turvaamiseksi polttoainemarkkinoiden muutosten ja tuotanto-olosuhteiden vaihteluiden varalta.
HVK maksaisi turvavarastoinnista vuosittain huoltovarmuusrahaston varoista korvauksen, jonka enimmäistasoa korotettaisiin nykyiseen verrattuna. Turvavarastossa olevaa polttoturvetta saisi käyttää HVK:n luvalla lämmön tuotannon turvaamiseksi alueella. Ehdotettu laki korvaisi voimassa olevan lain polttoturpeen turvavarastoista.
Esityksen tarkoituksena on parantaa edellytyksiä ylläpitää polttoturpeen turvavarastointia koskevaa järjestelmää ylimenokauden ajan sekä ottaa huomioon yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamista koskevat EU:n valtiontukisäännöt ja perustuslaista johtuvat vaatimukset sääntelylle. Laki ja asetus ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Esitys turpeen turvavarastoja koskevasta lainsäädännöstä ei ole osa turveyrittäjien oikeudenmukaista siirtymää, vaan tavoitteena on valmistella varalle työkalu alueellisen lämmön tuotannon turvaamiseksi erityisen poikkeuksellisiin tilanteisiin.
HVK oli huolissaan jo keväällä
HVK:n energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch totesi maaliskuun lopussa, että huoltovarmuuden näkökulmasta turvetuotannon alasajo tapahtuu liian nopeasti ja hallitsemattomasti.
HVK totesi tuolloin, että polttoturve on keskeinen elementti Suomen energiahuoltovarmuudessa. Turve on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida merkittäviä määriä muutaman vuoden ajan. Turve kattaa noin 5-7 prosenttia Suomessa käytettävistä energialähteistä, mutta sen rooli energiahuoltovarmuudessa on tätä huomattavasti suurempi.
Vuoteen 2029 mennessä luovutaan kivihiilestä, jolloin erityisesti lämmöntuotannossa päävaihtoehdoiksi jäävät energiapuu, turve ja öljy sekä vähäisessä määrin kaasu. Todennäköisimmin turpeen energiakäyttö korvautuu suurimmaksi osaksi metsähakkeella.
– Energiaturpeen käytön nopea väheneminen johtaa nopeaan turvavarastojen pienenemiseen. Korvaavaa varastointikäytäntöä ei ole uusiutuville polttoaineille, kuten biomassalle, jolloin polttoaineiden turvavarastot vähenevät, totesi Oesch.