Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) myöntää sote-uudistuksen toimeenpanon edenneen vaihtelevaan tahtiin eri puolilla Suomea. Hänen mukaansa muun muassa Länsi-Uudenmaan tulevan hyvinvointialueen etenemistä tuetaan perjantaina pidettävillä neuvotteluilla.
– On aivan totta, että myös me tunnistimme sen vaikeuden, että osalla hyvinvointialueita alkukankeutta oli tavattomankin paljon, ja silloin lähdettiin aika hitaasti liikkeelle. Me lähdemme kuitenkin siitä, että tässä toimeenpanossa on tuettava alueita, ja siellä, missä vauhti on hitaampaa, on puututtava asioihin, Kiuru sanoi eduskunnan kyselytunnilla.
Monet asiantuntijat ja alan toimijat ovat nostaneet esiin huolia aikataulun pitävyydestä ja rahoituksesta. Esimerkiksi palkkojen harmonisointi edellyttäisi huomattavasti enemmän rahaa kuin mitä muutokseen on varattu. Ministeri sanoi suurimpien haasteiden liittyvän ICT-kokonaisuuteen, mutta vakuutti muutosten etenevän ilmoitetussa aikataulussa.
Lääkärikansanedustaja Mia Laiho (kok.) nosti esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen taulukon, jonka mukaan osalla alueista valmiusaste olisi vasta 2–3 prosentin luokkaa. Valmista pitäisi olla vuoden 2023 alussa.
– Vähän ihmettelen ministerin puheita siitä, että tilanne olisi parantunut, Laiho sanoi.
– Varsinais-Suomi on vielä heikommalla tasolla. Tilanne on huolestuttava, sillä henkilöstö on todella kovilla – sekä johtotaso että käytännön työntekijät.
Kansanedustaja totesi valmistelun kuormittavan henkilökuntaa, jota tarvittaisiin hoitojonojen purkamisessa ja rokottamisessa. Myös yliopistollisten sairaaloiden kohtalo on herättänyt huolta. Krista Kiuru vastasi arvosteluun sanomalla, että asiaa koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) totesi hallituksen viestinnän poikkeavan kentältä tulevasta palautteesta. Hän kysyi, onko hallituksella B-suunnitelmaa, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon mahdollisista viivästyksistä huolimatta.
– On paljon kysymyksiä, joihin ei ole vielä kunnon vastauksia: Kuka toimii jatkossa esimiehenä? Toimiiko palkanmaksu vuoden alusta? Saadaanko potilastietojärjestelmät keskustelemaan keskenään? Miten taklataan pahenevaa pulaa hoitajista ja pelastajista? Näitä ratkaistavia asioita on lukemattomia, Orpo sanoi.