Suomalaiset osoittavat kasvavaa huolta nuorten huumekuolemista ja epäluottamusta nykyisiin toimintamalleihin. A-klinikkasäätiön teettämässä Addiktiokyselyssä 57 prosenttia vastaajista pitää huumeisiin liittyviä kysymyksiä tärkeinä vaaliteemoina.
Samalla 42 prosenttia kokee, että nuorten kuolemien taustalla vaikuttavat nimenomaan yhteiskuntamme omat päätökset.
Huumeiden käytön rangaistavuus jakaa suomalaisia. ”Huumeiden käytöstä tulisi rangaista nykyistä kovemmin tuomioin” -väittämän kanssa samanmielisiä on 47 prosenttia vastaajista, kun taas eri mieltä olevia löytyy 40 prosenttia.
Samaan aikaan asenteet ovat kuitenkin inhimillistyneet, sillä 40 prosenttia kansalaisista haluaa puhua mieluummin huumeita käyttävistä ihmisistä kuin narkomaaneista. Vuoden 2023 Addiktiokyselyssä heitä oli 36 prosenttia.
Suomalaisista 35 prosenttia on sitä mieltä, että pelkkä huumeiden käyttö ei saisi leimata ketään rikolliseksi. Enemmistö, 86 prosenttia, pitää myös erittäin tärkeänä, että nuoret saavat riippuvuusongelmiin apua ilman pelkoa leimautumisesta.
A-klinikkasäätiön suunnittelija Jenny Kaasinen-Wickman korostaa, että kansalaisten viesti on selkeä.
– Nuorten huumekuolemat eivät ole yksittäisten ihmisten valintoja, vaan seurausta rakenteellisista ratkaisuista ja palvelupuutteista. Tarvitaan rohkeutta muuttaa suuntaa – ei enää nuoria yksin, ei enää suljettuja ovia.
Alue- ja kuntapäättäjillä on merkittävä rooli paikallisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämisessä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla voidaan konkreettisesti vaikuttaa siihen, pääsevätkö apua tarvitsevat hoitoon ajoissa, estetäänkö yliannostuksia ja puretaanko palvelujen esteitä.
Addiktiokyselyn vastaajista 40 prosenttia kannattaa valvottujen käyttöhuoneiden perustamista omaan kuntaansa.
Vuonna 2023 huumeisiin kuoli Tilastokeskuksen mukaan 310 ihmistä, joista 91 oli alle 25-vuotiaita. Tämä on lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
– Tuloksissa voi nähdä kansalaisten halua lähestyä vaikeita ilmiöitä ymmärryksen, ei pelon kautta. Huumekeskustelussa on suomalaiset eivät välttämättä enää etsi syyllisiä, vaan toimivia ratkaisuja. Uusille päättäjille on myös vahva viesti, että äänestäjät pitävät huumeita näin tärkeinä teemoina hyvinvointialueilla ja kunnissa, sanoo Verianin tutkimusjohtaja Mikko Hormio.
Addiktiokyselyn 2025 toteutti Verian A-klinikkasäätiön toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 016 suomalaista 14.–19.2.2025. Tulokset on vakioitu vastaamaan sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä puoluekannatusta.
