Monille koronaviruksen sairastaneille on ilmaantunut akuutin infektion jälkeen jälkioireita, joiden kesto on vaihdellut muutamista viikoista jopa yli vuoteen.
Apulaisprofessori Abdul Mannan Baigin mukaan taudin aiheuttamat neurologiset vauriot voivat heikentää merkittävällä tavalla pitkästä koronasta kärsivien toimintakykyä. Taustalla voi olla viruksen aiheuttama apoptoosi eli solukuolema.
Yli 50 maasta kerättyjen tietojen perusteella koronainfektioon on yhteydessä 41 erilaista neurologista vaikutusta. Mahdollisesti joka kolmas sairastunut kärsii ainakin yhdestä oireesta.
Vanhemmilla ikäryhmillä yleisimpiä ovat sekavuus, väsymys ja lihaskivut, nuoremmilla haju- ja makuaistin heikentyminen tai päänsäryt.
Koronapotilaiden infarktiriski on 1,2 prosenttia, kun influenssan kohdalla todennäköisyys on vain 0,2 prosenttia. Neurologisia oireita saaneiden kuolleisuus oli muita korkeampaa.
Nature Reviews Neurology -tiedelehdessä julkaistun katsauksen mukaan tutkijat ovat pitäneet esillä näkemystä, jonka mukaan koronavirus tulisi ymmärtää hengitystieinfektion ohella myös hermosoluihin vaikuttavana tautina.
– Kerääntyvä näyttö Covid-19:n neurologisista jälkiseurauksista on huolestuttavaa. Potilaiden olotila voi jäädä pysyvästi heikommaksi ilman kunnollista hoitoa, Abdul Mannan Baig toteaa.