Autoliiton mukaan Suomelta tarvitaan vahvaa EU-edunvalvontaa ilmastopakettiin liittyen.
Huolena on, että harvimmin asuttu pohjoinen maa voi joutua maksamaan kohtuuttoman osan päästövähennysten saavuttamisesta.
EU:n komissio julkistama esitys ilmastolakipaketiksi sisältää toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä 55 prosentin päästövähennykset vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Toimenpiteiden on tarkoitus astua voimaan lähivuosina, jos jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti pääsevät niistä yhteisymmärrykseen.
Tieliikenteen osalta komissio esittää muun muassa aiempaa tiukempia hiilidioksidipäästönormeja. Esitys edellyttää, että autojen keskimääräiset päästöt vähenevät 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasosta. Kaikkien uusien autojen olisi oltava päästöttömiä vuonna 2035.
– Paketin toteutuessa uusien polttomoottoriautojen myynti loppuu vuonna 2035. Meillä on kuitenkin polttomoottoriautoja vielä pitkään tuonkin jälkeen, ja polttomoottori on keskeinen osa myös hybridiautokantaa. Biopolttoaineilla voidaan mahdollistaa nykyisen autokannan ja niihin sitoutuneen pääoman järkevä elinkaari ja käyttö. Tässä asiassa Suomessa on myös erityisosaamista, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa on olennaista, että tukitoimet autokannan sähköistymiseksi eivät kohdistu vain uusiin autoihin.
– Vanhan polttomoottoriauton vaihtaminen vaikka käytettyyn sähköautoon vie kohti tavoitetta ja on tällöin useampien kuluttajien ulottuvissa. Yhtä uutta autoa kohden Suomessa tehdään kuusi käytetyn auton kauppaa, Nieminen sanoo.
Komissio esittää myös, että tieliikenteelle ja rakentamiselle tulisi yhteinen polttoainejakelun päästökauppajärjestelmä. Polttoaineiden kuluttajahintaan vaikuttaisi silloin olemassa olevan verotuksen lisäksi päästöoikeuksien hinta.
Merkittävä osa kuluttajien sähkölaskusta koostuu monopoliasemassa olevien sähkönjakelijoiden maksuista. Jos liikenteen maksurasite muutoksen johdosta kasvaa, niin pitäisi se Autoliiton mukaan huomioida kansallisessa verotuksessa.
Liikenne on osa kilpailukykyä
Suomessa henkilöautoliikenteen verotus on jo nyt kansainvälisessä vertailussa kireimmästä päästä.
– Nyt pitää löytyä kunnianhimoa lähteä uudistamaan autokantaa ja rakentamaan latausinfrastruktuuria. Kokonaiskustannusten noustessa ja vaatimusten kiristyessä liikenteeltä ei voida kerätä yhtä paljon veroja kuin ennen, Pasi Nieminen sanoo.
Liikenne on tärkeä osa kilpailukykyä varsinkin harvaan asutussa maassa. Kansallisessa päätöksenteossa on Niemisen mukaan olennaista seurata, mitä muualla EU:ssa tehdään eikä lähteä toteuttamaan omia tiukempia vaatimuksia.
– Henkilöauto on Suomessa arjen mahdollistaja eikä mikään luksustuote. Oleellista on varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus niin, että kaikilla on mahdollisuus sekä varaa liikkua ja elää täällä.