LähiTapiolan Arjen Katsaus -kyselyn mukaan suomalaisten työelämässä olevien mielestä korona-ajan suurin vaikutus työntekoon ja arkeen on ollut vuorovaikutuksen vähentyminen. Näin toteaa 45 prosenttia vastanneista.
Vuorovaikutuksen vähentyminen korostui erityisesti kyselyyn vastanneiden ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Heistä keskimääräistä useampi (65 prosenttia) mainitsi vuorovaikutuksen vähentyneen. Myös ihmisten työhyvinvoinnin koettiin vähentyneen (28 prosenttia).
LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Jonna Lahtinen arvioi tuloksia huolestuttaviksi.
– Jäin miettimään, onko kyse vuorovaikutuksen määrän vähentymisen lisäksi myös sen laadusta. Esimerkiksi paljon etätyötä tekevät toimihenkilöt osallistuvat lukuisiin etäpalavereihin työpäivänsä aikana. Jotkut suorittavat palavereita läpi tehokkaasti ja agendan mukaisesti, eikä eri tehtävien välille jää juuri aikaa ennen seuraavan alkua.
– Aiemmin ihmiset kohtasivat spontaanisti kahviautomaateilla ja lounastauoilla. Vaikka vuorovaikutusta parannetaankin osallistavien keinojen avulla, inhimillinen ja ihmisten välinen vuorovaikutus on kuitenkin paljon enemmän jotain sellaista, jota videoneuvottelut eivät tavoita, Lahtinen toteaa tiedotteessa.
Työmäärä lisääntynyt, uupuminen yleistä
Arjen Katsaus -kyselyyn vastanneiden työelämässä mukana olevien suomalaisten mielestä koronalla on ollut vaikutuksia työmäärään ja uupumiseen.
Noin joka neljäs (27 prosenttia) kyselyyn vastannut työelämässä mukana oleva mainitsi työmäärän ja uupumisen lisääntyneen. Heistä noin joka viides kertoo myös lisääntyneestä kiireestä. Vastaajat kokivat myös työmäärän jakautuvan epätasaisesti (24 prosenttia).
– Ihmiset tarvitsevat työpäivän aikana rytminvaihdoksia ja palautumista, mikä on aivan keskeistä jaksamisen, henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta. Se sama työ, mikä aiemmin tehtiin mahdollisesti kasvokkain useana päivänä eri paikoissa, saatetaan tehdä nyt saman päivän aikana Teamsillä.
– Työn ja työpäivän huokoisuus näyttäisikin vähentyneen ja tekemisen tahti tullut intensiivisemmäksi. Työpäivistä saattaa puuttua selkeät rytminvaihdokset eikä työn tauottamista huomioida aina riittävästi, Lahtinen sanoo.
Kyselyyn vastanneet mainitsivat myös koronan aikaansaamia positiivisia puolia, kuten esimerkiksi ajan säästymisen työmatkoilta (28 prosenttia) sekä työrauhan ja häiriöttömyyden lisääntymisen (26 prosenttia). Viidesosa kertoo pystyvänsä vaikuttamaan enemmän oman työnsä rytmittämiseen.
– Monet kokevat työskentelyn mielekkääksi etä- ja monipaikkaisesti, koska se mahdollistaa muun elämän yhteensovittamisen joustavammin. Vaikka omaan työhön ja sen tekemisen tapoihin on mahdollista vaikuttaa aiempaa enemmän, ei työmatkustamisesta säästynyt aika välttämättä siirry suoraan ihmisten vapaa-aikaan.
– Työtä saatetaankin tehdä jopa enemmän ilman taukoja ja palautumista. Pitkään jatkuessaan tilanne voi kuormittaa yksilöä, joten tämä on oleellinen työkykyyn ja henkiseen työsuojeluun liittyvä asia, Lahtinen arvioi.
Etätyötä tekevät
Koetut muutokset ovat keskimääräistä suurempia niissä vastaajaryhmissä, jotka tekevät etätyötä enemmän.
Kolme viidestä kyselyyn vastanneista työelämässä mukana olevista kertoo voivansa tehdä työtään etänä. Runsaat puolet (56 prosenttia) heistä (34 prosenttia työelämässä mukana olevista) kertoo tehneensä etätyötä viime aikoina useita päiviä viikossa tai jopa koko ajan.
– Jossain määrin etätyö voidaan nähdä korkeammin koulutettujen ja tietotyötä tekevien mahdollisuutena eikä kaikilla aloilla ole mahdollista tehdä lainkaan etätyötä. Vasta korona-ajan jälkeisessä uudessa normaalissa näemme, miten tämän ajan vaikutukset heijastuvat työelämän eri osa-alueille, ihmisiin ja organisaatioihin, ja millaisia mahdollisuuksia, keinoja ja ratkaisuja työpaikoilla haetaan entistä paremman ja kestävämmän työelämän rakentamiseksi, Lahtinen toteaa.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 1 018 henkilöä 8.–15.5.2021. Kyselyn toteutti Kantar TNS, ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.