Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan eurooppalaista sosiaalista mallia on joskus verrattu kimalaiseen. Sen ei aerodynamiikan lakien mukaan pitäisi kyetä lentämään, mutta niin se vain pörrää.
– Samaa on sanottu hyvinvointiyhteiskunnastamme. Rajansa kaikessa. Tuo raja on nyt lähellä – ehkä jopa ylitetty, Kauppi kirjoittaa Finanssialan keskusliiton verkkosivuilla.
Kaupin mukaan kimalaisen kehosta on tullut liian pöhöttynyt johtuen ylimitoitetusta tulonjakopolitiikasta, siivet ovat liian pienet huoltosuhteen heikentyessä ja siitepölyäkin eli velkaa tuleville sukupolville on kertynyt reilusti.
– Tähän kun lisätään vielä se, että pesässä huudetaan ”hunajata, hunajata, hunajata mulle”, niin ei ole helppoa tällä ötökällä.
Vaikka luonnossa tapahtuu ihmeitä joka päivä, niin Kaupin mukaan yhteiskunnassa ei tapahdu.
– Hyvinvointimalli ei lahoa vahingossa. Poliitikot, jotka ovat äänekkäimmin ylpeilleet upealla eurooppalaisella sosiaalisella mallillamme, ovat olleet hiljaa, kun on tullut aika rakentaa mallille uutta kestävämpää taloudellista pohjaa.
Kauppi muistuttaa, että eurooppalaisten julkisten talouksien massiivinen velkaantuminen ei ole saanut alkuaan finanssikriisistä, vaan jo 1970-luvulta.
– On kummallista, että taakka on kasvanut ikään kuin huomaamatta. Luvut ovat olleet koko ajan kaikkien nähtävillä.
Kaupin mielestä Euroopan yhdentymisen kannalta olisi suuri historiallinen menetys, jos päästämme hyvinvointimallimme rapautumaan.
Kauppi kertoo yrittäneensä saada vakuutusalan kollegojensa kanssa Suomen valtiovarainministeriön julkaisemaan vastuuvelkaluvun – toistaiseksi tuloksetta. Luku kertoisi, kuinka suuri vastuuvelka Suomen valtiolla on kansalaisilleen antamistaan sosiaalietuuksien ja terveydenhuollon lupauksista.