Verenpaineella, ylipainolla sekä alkoholinkäytöllä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia aivohalvauksen riskiin. Krapulan puolestaan liittyy kohonneeseen aivohalvauksen riskiin ja usein tapahtuva alkoholinkäyttö oli yhteydessä kohonneeseen aivohalvauskuolemien riskiin, ilmenee Sanna Rantakömin väitöskirjasta.
Humalahakuinen juominen oli yhteydessä kohonneeseen valtimonkovettumataudin etenemiseen 11 vuoden seurannassa.
Rantakömi havaitsi, että humalahakuisella juomisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys ateroskleroosiin sellaisilla miehillä, jotka joivat vähintään kuusi alkoholiannosta yhdellä kerralla.
Jo yksikin krapula vuodessa aiheutti aivohalvauksen vaaran kohoamisen.
– Koholla oleva verenpaine sekä ylipaino liittyivät aivohalvauksen riskiin alkoholia käyttävillä miehillä. Usein tapahtuvan alkoholinkäytön ja aivohalvauskuolemien välillä oli selkeä yhteys. Aivohalvauskuoleman riski oli kohonnut niillä miehillä, jotka käyttivät alkoholia yli kaksi kertaa viikossa, Rantakömi toteaa.
Alkoholin ohella tärkeitä aivohalvauksen riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, eteisvärinä, diabetes, tupakointi, ylipaino, oireeton kaulavaltimon ahtauma ja kohonnut kolesteroli.
Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 16 800 35-74-vuotiaista vuodessa.
FM Sanna Rantakömin väitöskirja Alcohol consumption, atherosclerosis and stroke – Epidemiologic follow-up study in middle-aged Finnish men tarkastetaan perjantaina 25. lokakuuta Itä-Suomen yliopistossa.