New Yorkin Columbian yliopiston systeemibiologian professori Tuuli Lappalainen on twiitannut ketjun asioista, joilla hänen mielestään Suomessa voisi puristaa lisätehoja koronaviruksen torjuntaan.
Lappalaisen mielestä Suomen toimissa on edistystä, mutta tavoitteen puutteen lisäksi ongelmana on keinovalikoiman jämähdys viime kevään raskaisiin työkauluihin, joilla saatiin aikaan myös isoja haittoja.
– Yleinen ongelma on ilmalevitteisten tartuntojen vähättely. Käsienpesu on hyvä juttu, mutta pintatartunnat ovat tutkimusten mukaan aika pienessä roolissa. Jos pestään pintoja mutta unohdetaan ilmanvaihto ja maskit, on luotu väärää turvallisuuden tunnetta, Tuuli Lappalainen toteaa.
Muita hänen huomioitaan ovat:
* Maskin käyttö on mitä sattuu. Nyt pitäisi valjastaa kaikki voimat maskien saamiseksi käyttöön kaikissa julkisissa sisätiloissa.
– Vatuloinnin aika on ohi. Jos suositukset ei riitä niin pakolla sitten. Lisäksi Suomessakin pitäisi edistää FFP2-maskien käyttöä isomman riskin paikoissa, Lappalainen kehottaa.
* Ilmanvaihtoon julkisissa tiloissa, myös kouluissa, tulisi kiinnittää lisää huomiota. Täällä New Yorkissa on ihan standardia miettiä ja mitata ilmanvaihtoa, pitää läpivetoa, pyörittää julkisissa tiloissa ilmanpuhdistimia.
* Karanteenihotellit pitäisi saada käyttöön sekä perheiden suojaamiseksi että matkailijoiden käyttöön.
* Miksei altistuneita testata enempää vaan luotetaan oireisiin? COVID voi olla oireeton tai hyvin vähäoireinen, ja tämä aiheuttaa merkittävän osan jatkotartunnoista.
* Miksi seulontatestausta tehdään niin vähän? Miksi pikatestien ainutlaatuisia mahdollisuuksia ei hyödynnetä?
* Jäljityksestä kantautuu julkisuuteen hyvin vähän tietoja (ongelma sinänsä), mutta sen tiedämme, että paikalliset epidemian ryöpsähdykset ruuhkauttavat jäljityksen hetkessä. Mutta nopeus on koko homman A ja O. Onko prosesseja tehostettu? Onko luotu kansallista jäljitysreserviä?
Lappalainen sanoo ymmärtävänsä lainsäädännölliset esteet rajoitustoimien kohdistamisessa.
– Mutta epäloogisuus ja epäoikeudenmukaisuus syö motivaatiota ja jaksamista (karaokebaari / teatteri, jne). Osa kärsii kovasti, osa vapaamatkustajina. Eikö niitä lakeja nyt saa muutettua? Siksi meillä on eduskunta.
* Ravintoloiden sääntelyyn vinkki: Kun sisätilat oli parin kuukauden ajan New Yorkissa auki, niin vain pöydässä istuminen oli sallittua. Ei seisoskelua, tanssimista, karaokea ym. Liikkuessa pakollinen maski.
Tuuli Lappalaiselta kysytään, onko hän huolissaan rajoitusten aiheuttamista nuorten mielenterveysongelmista.
– Olen!!! Siksi mieluummin puristaisin kaikki mahdolliset tehot irti testaa-jäljitä-eristä -toimista, maskeista ja muista helposta keinoista ehkäistä tartuntoja. Ja jos silti kontakteja pitää entisestään rajoittaa, niin aloittaisin aikuisten vapaa-ajalta.
Suomen koronatoimissa on edistystä, mutta selvän tavoitteen puuteen lisäksi ongelmana on keinovalikoiman jämähdys viime kevään raskaisiin, isoja haittoja aiheuttaviin työkaluihin. Lisätehoja torjuntaan voisi puristaa monesta paikasta. Ketju:
— Tuuli Lappalainen (@tuuliel) January 25, 2021