Huippututkija varoittaa: Sodan uhka on aiempaa suurempi

Konflikti on François Heisbourgin mukaan jopa todennäköisempi kuin kylmän sodan aikana.
Kiinalaishävittäjä ja pilotteja Zhuhain lentonäytöksessä. LEHTIKUVA / AFP Noel Celis
Kiinalaishävittäjä ja pilotteja Zhuhain lentonäytöksessä. LEHTIKUVA / AFP Noel Celis

Kansainvälinen sodan uhka on maineikkaan ranskalaisen geopolitiikan asiantuntijan, professori François Heisbourgin mukaan viimeisten parin vuoden kuluessa kohonnut ja kohoaa edelleen.

– Yksi lisääntyneen jännityksen keskeisistä syistä on Kiinan vahvistuminen ja sen ideologinen, taloudellinen, teknologinen ja poliittinen vastakkainasettelu Yhdysvaltojen ja ehkä yleisemmin myös koko demokraattisen maailman kanssa, Kansainvälisen strategisen tutkimuksen instituutin (IISS) puheenjohtajana pitkään toiminut Heisbourg sanoo ranskalaiselle Le Figaro -lehdelle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Teknologian kehitys horjuttaa hänen mukaansa strategista tasapainoa ja kybersodankäynnistä on tullut arkipäivää.

– Siirtymä ei-sodasta kovaan sotaan on nykyään suorempi kuin kylmän sodan aikana. Silloin sotaa ei ollut niin kauan kuin laukauksia ei ollut ammuttu. Lisäksi ydinpelotteen suhteen vallitsi tiettyjä sääntöjä, jotka estivät – kylläkin vaivoin – kahden blokin ja supervallan välisen sodan syttymisen, hän toteaa.

– Nyt niin ei ole. Ei-sodasta siirrytään huomaamatta sodan partaalle ja sitten sodan puhkeamiseen. Uusien ydinasetyyppien kehittäminen on puolestaan johtamassa ydinpelotteen rapautumiseen.

Myös kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän luhistuminen kasvattaa Heisbourgin mukaan osaltaan sodan riskiä. Kun ei ole järjestystä, ei ole enää pelisääntöjäkään, hän varoittaa.

Ei aivan lohdutonta
Poimintoja videosisällöistämme

Euroopan tilannetta vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa asetelmassa Heisbourg pitää monin tavoin surkeana. Syinä hän mainitsee muun muassa heikon talouskasvun, yhteiskuntien jakautumisen, populististen liikkeiden nousun sekä Saksan apaattisen asenteen.

– Mainittakoon niiden lisäksi riippuvuutemme Kiinasta ja amerikkalaisten poissaolo, joka johtuu siitä, että heidän prioriteettinsa ovat muualla, hän sanoo.

Todellisuudessa Euroopan tilanne ei hänen mukaansa kuitenkaan ole aivan niin lohduton, kuin miltä voisi näyttää.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Taistelutanner suhteessa Kiinaan on monessa suhteessa ei-sotilaallinen. Kylmän sodan aikaan rakettien ja ydinaseiden lukumäärä oli keskeisin asia. Nyt, suhteessa Kiinaan, siviili- ja sotilasteknologian hallinta, kauppa, normit, standardit ja markkinaoperaatiot näyttelevät taistelussa olennaista osaa. Ne ovat osa-alueita, joilla Eurooppa voi loistaa. Sen sijaan sotilaallisesti Euroopan painoarvo on vähäinen, Heisbourg toteaa.

Puheet Euroopan omasta armeijasta hän kuittaa pelkkänä vitsinä.

Heisbourg tunnetaan Suomessa ehkä parhaiten yhtenä Nato-jäsenyytemme vaikutuksia arvioineen arvovaltaisen asiantuntijaryhmän jäsenistä.

Mainos