Voitonpäivän näytös Moskovan Punaisella torilla 2017. AFP / LEHTIKUVA / NATALIA KOLESNIKOVA

Huippututkija varoittaa vuoden 1938 katastrofaalisen virheen toistosta

Läntiset johtajat ummistavat Andrew Michtan mukaan silmänsä suursodan aidolta vaaralta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Nimekäs yhdysvaltalainen turvallisuuspolitiikan tutkija, professori Andrew Michta totesi helmikuussa 2023 Euroopan tuovan yhä enemmän mieleen sen, mitä maanosan sotaisessa historiassa on aiemmin tapahtunut. Münchenin turvallisuuskonferenssissa runsaasti huomiota herättäneen puheenvuoron nosti esiin muun muassa Politico-lehti.

Kun puheenvuorosta on kulunut lähes vuosi, Michta uskoo yhä, että länsi on samankaltaisessa tilanteessa kuin vuonna 1938.

– Saksa ja Japani olivat silloin aggressiivisia ja aseistautuivat nopeasti, kun taas Yhdysvallat oli itsepintaisen eristäytynyt ja eurooppalaiset johtajat uskoivat, että diplomatia voisi estää sodan ja säilyttää rauhan, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Nyt eletään hänen mukaansa tilanteessa, jossa vallitsevan maailmanjärjestyksen muuttamiseen pyrkivät Venäjä ja Kiina – vanavedessään Iran ja Pohjois-Korea – varustautuvat nopeasti ja massiivisesti.

– Läntiset johtajat eivät näytä haluavan myöntää, että suursodan mahdollisuus on todellinen. Kuten vuonna 1938, nytkään emme yksinkertaisesti ole valmiita, hän toteaa.

– Jos lännen johtajat olisivat vuonna 1938 toimineet toisin, sota olisi voitu välttää. Se kuitenkin toteutui aiheuttaen valtavat menetykset ihmishenkinä ja taloudellisina resursseina ja muuttaen perusteellisesti valtarakenteita kaikkialla maailmassa. Toivon hartaasti, että tällä kertaa käy toisin.

Välttääkseen uhkaavan kriisin länsimaiden on Michtan mukaan tarkasteltava uudelleen kovan vallan perusteita. Niiden on arvioitava kriittisesti koko tuotantopohjansa, vähennettävä riippuvuuttaan vastustajistaan energian ja keskeisten toimitusketjujen osalta ja luotava jälleen uskottava sotilaallinen mahti.

– Meidän on lakattava puhumasta normatiivisin termein ja keskityttävä uudelleen geopolitiikkaan, geotalouteen, sotilaalliseen voimaan, energiaan, viestintään, sosiaaliseen koheesioon ja kansalliseen identiteettiin. Ne kaikki liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan. Ne ovat kansallisen selviytymiskyvyn peruspilareita sodan sattuessa, Michta sanoo.

– Demokratioilla on voimavaroja, joita diktatuureilla ei ole. Ne [demokratiat] ovat voittamattomia, kun ne mobilisoidaan yhteisen päämäärän ympärille. Jotta sellainen mobilisaatio toteutuisi, meidän on kuitenkin viestittävä selkeästi edessämme olevan uhan luonteesta ja siitä, mitä sen torjumiseksi on tehtävä. Niin pitäisi tapahtua tänään, hän toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)