Kansainvälisesti arvostettu turvallisuuspolitiikan asiantuntija, professori François Heisbourg pitää tärkeänä, että Saksa toteuttaa sitoumuksensa puolustusmenojensa asteittaisesta nostamisesta kahden prosentin bkt-tasolle, johon kaikki Naton jäsenmaat ovat sitoutuneet.
– Kahden prosentin bkt-tavoitteen saavuttaminen olisi tietysti hyvä asia niin Saksassa kuin muuallakin. Vielä tärkeämpää on kuitenkin nostaa puolustuspanostustemme tehokkuutta. Esimerkiksi liian monenlaiset asejärjestelmät synnyttävät valtavia logistisia kuluja ja – mikä sitäkin tärkeämpää – aiheuttaisivat mittavaa haittaa taistelussa, Kansainvälisen strategisen tutkimuksen instituutin (IISS) puheenjohtajana toimiva Heisbourg sanoo Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) julkaisemassa haastattelussa.
Heisbourg tunnetaan Suomessa myös yhtenä mahdollisen Nato-jäsenyytemme vaikutuksia pari vuotta sitten arvioineen arvovaltaisen asiantuntijaryhmän jäsenistä.
– EU:n äskettäinen päätös merkittävän Euroopan puolustusrahaston perustamisesta tuottaa toivottavasti kymmenen vuoden aikajänteellä paljon enemmän vastinetta eurolle. En yleensä pidä Venäjää inspiraation lähteenä, mutta sotilaallisen tehokkuuden parantamisessa sieltä on paljon opittavaa, hän toteaa.
Heisbourg muistuttaa myös siitä tosiasiasta, että eurooppalaisten valtioiden strategisissa kulttuureissa on huomattavia eroja. Saksa on hänen mukaansa toimijoista suurin, mutta myös ongelmallisin. Vielä Kosovon sodassa 1990-luvun lopulla ja Afganistanin ISAF-operaation ensi vaiheissa Saksa oli täysimittaisesti mukana, mutta sen jälkeen tapahtui käänne.
– Käsitykseni mukaan vuosi 2005 oli viimeinen kerta, jolloin Saksa ”toimi kineettisesti”. Euroopan tehokkaan puolustus, millaisessa kehyksessä se sitten toteutetaankaan, edellyttää Saksan paluuta 1990-luvulla Helmut Kohlin ja jopa Gerhard Schröderin ja interventionistisen vihreän ulkoministerin Joschka Fischerin johdolla omaksumalleen tielle. Sen on asemoiduttava strategisesti tavalla, joka on kumppanien kanssa yhtenäinen, Heisbourg painottaa.
Väärä signaali Venäjälle
Puola ja Yhdysvallat ovat valmistelleet jo usean kuukauden ajan kahdenvälistä sopimusta uusien amerikkalaisjoukkojen sijoittamisesta Puolan maaperälle. Puolan hallitus on ilmoittanut olevansa valmis investoimaan pysyvän amerikkalaistukikohdan perustamiseen jopa kaksi miljardia dollaria.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut suhtautuvansa hankkeeseen myönteisesti. Heisbourg puolestaan suhtautuu kahdenväliseen järjestelyyn ristiriitaisesti.
– Historiassa vahva bilateraalikumppanuus, kuten toisen maailmansodan aikana Britannian ja USA:n välillä, on voitu laajentaa ja lujittaa monenkeskiseksi liittoumaksi. Niin tapahtui, kun Nato perustettiin, hän sanoo.
– Sen sijaan se, että monenkeskisen liittokunnan jäsen haluaa sorvata kahdenvälisen järjestelyn, on harvoin myönteinen merkki. Uhkana on vaikutelma, jonka mukaan liittokunta ei enää riitä. Tällainen riski on erityisen korkea, jos Yhdysvaltain presidentti kyseenalaistaa maansa roolin puolustusliitossa.
Kremlin silmissä Puolan pyrkimykset kahdenväliseen järjestelyyn näyttäytyvät Heisbourgin mielestä ilman muuta osoituksena siitä, että Yhdysvaltain sitoutuminen Euroopan puolustukseen on aiempaa hauraampi.