Asuntokunnan keskimääräinen koko on pienentynyt poikkeuksetta Tilastokeskuksen vuosi¬tilastoinnin aloittamisesta eli vuodesta 1987 lähtien. Keskimääräisen asunto¬kunnan koko oli 30 vuotta sitten 2,5 henkilöä, kun se nyt on juuri ja juuri kahden yläpuolella. Nykytrendillä asunto¬kunnan keskikoko alle kaksi jo ennen vuotta 2020, kertoo Tieto & trendit.
Kaksin tai yksin asuvia aikuisia eli yli 18-vuotiaita oli viime vuonna 2,8 miljoonaa eli 66 prosenttia saman ikäisestä asunto¬väestöstä. Tämä on yli 20 prosentti¬yksikköä enemmän kuin 30 vuotta aikaisemmin.
Yksinasuvia suomalaisia oli viime vuonna 1 131 000. Kolme¬kymmentä vuotta sitten tällaisia asuntokuntia oli vain noin 600 000 ja sata vuotta sitten muutama prosentti väestöstä.
Asuntokuntien koon pieneneminen on koko maan laajuinen ilmiö. Suomessa ei ole yhtään kuntaa, jossa keskimääräinen asuntokunta olisi vuonna 2016 ollut suurempi kuin vuonna 1987. Vain kahdessa kunnassa keskimääräiseen asunto¬kuntaan kuului enemmän kuin kolme henkilöä.
Vuonna 2016 Suomessa oli 112 kuntaa, joiden keskimääräinen asunto-kunnan koko oli alle kaksi henkeä, kun vuonna 1987 tällaisia kuntia ei ollut yhtään.
Muutoksen taustalla monta tekijää
Asuntokuntien kokoon vaikuttaa useiden tekijöiden summa. Syitä voidaan etsiä esimerkiksi väestö¬rakenteen, elämän¬tapojen tai kulttuurin muutoksista.
Yksi suurimmista asuntokunnan kokoon vaikuttavista muutoksista on 1980-luvulta asti jatkunut lapsi¬perheiden määrän väheneminen. Lapsiperheiden vähenemisen syiksi on esitetty esimerkiksi vastentahtoista yksinelämistä, lasten¬hankinnan lykkäämistä ja päätöksen entistä huolellisempaa puntaroimista, nuoruuden venyttämistä, huonoa talous-tilannetta, epävarmaa tulevaisuutta ja toisaalta myös vähenevän lapsiluvun kanssa korreloivaa vaurauden lisääntymistä.
Toinen asuntokunnan kokoon merkittävästi vaikuttava trendi on yksinasujien määrän kasvu. Yksin¬asumisen yleistyminen on globaali trendi, tai kuten yhdysvaltalainen sosiologi Eric Klinenberg on todennut, uusi normi. Klinenbergin mukaan yksinasuminen palvelee moderneja arvoja, kuten yksilöllisyyttä, vapautta ja itsensä toteuttamista.
Yksinasuvien määrän kasvulle Suomessa on esitetty useita syitä. Eräs tällainen on ikärakenteen muutos 2000-luvulla. Ns. suuret ikäluokat ikääntyvät ja ikääntymisen myötä yksinasumisen todennäköisyys kasvaa. Syitä yksin¬asumisen kasvun ja ikääntymisen väliselle suhteelle ovat puolison kuolema, lasten poismuutto ja avioerot.
Nuorten osalta yksinasuvien määrää puolestaan lisää se, että vanhempiensa luona asuvien nuorten osuus on vähentynyt viimeisen vuosi¬kymmenen aikana. Nuoret muuttavat omiin asuntoihinsa entistä useammin etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.