Sähköinen äänestäminen ja äänioikeusikärajan laskeminen 16 vuoteen ovat olleet Suomessa puheenaiheita jo jonkin aikaa. Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä, ei kuitenkaan usko, että perinteisestä äänestämisestä päästään vielä pitkään aikaan eroon, kertoo Helsingin Uutiset.
Vuoden 2008 eduskuntavaaleissa sähköistä äänestämistä kokeiltiinkin pienimuotoisesti.
Jokisipilän mukaan etä-äänestämiseen siirtyminen olisi looginen askel, sillä tekniikka mahdollistaa etä-äänestämisen kotoa. Esimerkiksi puhe hybridivaikuttamisesta ja sähköisiin järjestelmiin liittyvistä häiriöistä saa kuitenkin skeptisyyttä aikaan.
– En usko, että perinteisestä äänestämisestä päästään pitkään aikaan eroon. On paljon ihmisiä, jotka haluavat, että äänestäminen tapahtuu juuri näin, Jokisipilä sanoo.
Ennakkoäänestäminen on tämän vuoden eduskuntavaaleissa ollut poikkeuksellisen suosittua. Jokisipilä uskookin, että juuri ennakkoäänestämisen suosion kasvu vähentää painetta sähköiseen äänestämiseen.
Jokisipilä ei usko äänioikeusikärajan laskuun, sillä myöskään täysi-ikäisyyden 18 vuoden ikärajaa ei olla laskemassa.
– Tietynlainen yksimielisyys on siitä, että aivojen kehitys on vielä 16-vuotiaana sen verran kesken, että riittävää kypsyyttä tehdä valtiollisia päätöksiä, kuten ehdokkaan valitseminen, ei välttämättä ole, Jokisipilä toteaa.
Isoimmat muutospaineet liittyvät hänen mukaansa puoluejärjestelmään. Yli 100 vuotta sitten syntyneiden isojen voimien kaltaista luokkapohjaa ei enää ole. Puoluejärjestelmä ja äänestäjäkunta ovat ajautuneet koko ajan kauemmaksi toisistaan.
Muutokset ovat kuitenkin olleet hitaita. Suhteellisen vaalitavan vuoksi uutta puoluetta on Suomessa hyvin vaikea vakiinnuttaa.