Ammattioppilaitosten oppilailleen antamat todistukset ovat herättäneet hämmennystä työmarkkinoilla, kertoo Helsingin Uutiset. Ammattiopistosta voi saada todistuksen paitsi valmistumisesta myös tutkinnon osan suorittamisesta.
Todistuksen voi siis saada, vaikka ei olisi vielä valmistunut. Tutkinnot voivat sisältää 4–6 osaa.
Vantaan ammattioppilaitos Varian rehtori Pekka Tauriainen kuvaa, että esimerkiksi rakennusalaa opiskeleva voi olla suorittanut muuraukseen liittyvän tutkinnon osan ja osaa muurata, mutta ei tiedä juuri mitään runkorakenteiden tekemisestä. Tauriainen korostaa HU:lle, että tietyillä aloilla työmarkkinoiden seula on tarkempi.
– Jotta voit työskennellä lähihoitajana, täytyy olla tutkinto suoritettuna ja sen jälkeen vielä Valviran lupa, hän sanoo.
Rakennusliiton hallituksessa vaikuttava Jari Jääskeläinen sanoo ammattitaidottomuuden olevan muillakin aloilla kuin lähihoitajan työssä riskitekijä työntekijälle itselleen ja myös muille.
Jääskeläinen pelkää, mitä ilmiöstä pahimmillaan seuraa. Se voi hänen mukaansa ”lyödä sormille koko koulutusjärjestelmää”.
– Työtä hakeva esittelee osasta tutkintoa saamansa todistuksensa ja työnantaja toteaa, että palkattavalla on todistus. Jonkin ajan päästä työnantaja huomaa, ettei työntekijä osaa mitään. Näin työnantajalle muodostuu kuva, etteivät ammattikoulutuksen saaneet mitään osaa, vaikka heillä olisi todistus.
Rakennusalan yrityksessä pääluottamusmiehenä toimiva Jääskeläinen pohtii, että erilaisten todistusten merkityksestä on oltava riittävästi tietoa myös TE-toimistoissa.
– Toivottavasti työvälityksessä ymmärretään, että tutkinnon osan suorittamisella saadaan vain pieni siivu osaamista.