Yliopiston oma väki, kuten professorit, muu henkilöstö ja opiskelijat, ovat yhteenlaskettuna vähemmistössä yliopistojen ylimmissä päättävissä elimissä eli hallituksissa.
Ulkopuolisten osuus hallituksissa vahvistui vuonna 2010 voimaan tulleen lain seurauksena. Uuden yliopistolain mukaan julkisoikeudellisten yliopistojen hallitusten jäsenistä vähintään 40 prosentin täytyy olla ulkopuolisia. Myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava tästä joukosta.
Kaikki ovat ulkopuolisia maan kahdessa säätiöyliopistossa eli Aalto-yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalaisen mukaan pahimmat pelot eivät kuitenkaan ole toteutuneet, kun puhutaan ulkopuolisten tulon vaikutuksista. Hän viittaa arvioihin, joiden mukaan ulkopuoliset intressit muuttaisivat yliopistot keinotekoisiksi liikeyrityksiksi ja niiden tieteellinen luonne kärsisi.
– Ilmeisesti hallituksiin on valittu akateemisen maailman hyvin tuntevia ulkopuolisia, hän sanoo lehdessä.
Yhtenä mahdollisena hankaluutena Koikkalainen pitää ristikkäisiä lojaliteetteja. Niitä syntyy, kun samoista voimavaroista kamppailevien yliopistojen hallituksissa on mukana samoja vaikutusvaltaisia järjestöjä.
Toisaalta ulkopuoliset ovat Koikkalaisenkin mukaan tuoneet linjakkuutta ja selkeyttä hallituksiin, joissa tiedekunnat aikaisemmin tapasivat riidellä keskenään.