Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan yi puolet suomalaisista kertoo olevansa ainakin jonkin verran peloissaan siitä, että viime aikojen turvallisuuskehitys Ukrainassa laajentuu sodaksi, johon Suomikin joutuu tavalla tai toisella mukaan.
Tutkimuksessa asiaa kysyttiin seuraavasti: ”Kuinka paljon pelkäät sitä, että Ukrainan tapahtumat eskaloituvat sodaksi, johon Suomikin joutuu tavalla tai toisella mukaan?”
Kahdeksan prosenttia vastanneista sanoi pelkäävänsä sotaa paljon ja 45 prosenttia jonkin verran. Vastaajista 32 prosenttia ilmoitti, ettei pelkää kovinkaan paljon. Vain 11 prosenttia ei pelkää lainkaan. Viisi prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Venäjää pidetään selvästi suurempana uhkana maailmanrauhalle kuin Yhdysvaltoja ja Natoa. Venäjän aiheuttamaa uhkaa pitää suurempana 67 prosenttia suomalaisista. Vain viisi suomalaista sadasta uskoo Yhdysvaltojen ja Naton muodostavan suuremman uhkatekijän maailmanrauhalle.
Joka viides osoittaa sormellaan kumpaakin osapuolta pitäen niitä yhtä suurena uhkana.
Suomalaista 78 prosenttia ei hyväksyisi Venäjältä etupiirin rakentamista – ainakaan jos Suomen ajateltaisiin jäävän sen rajojen sisäpuolelle. Neljä prosenttia kannatti ajatusta ja 18 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Enemmistön mielestä suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Tätä mieltä on 56 prosenttia. Lisäksi 12 prosenttia kannattaa ajatusta, jos mahdollisuudet onnistua olisivat hyvät.
Joka viides (19 %) hyväksyisi aseellisen puolustautumisen vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kolme suomalaista sadasta on sitä mieltä, ettei suomalaisten pitäisi puolustautua aseellisesti missään tilanteessa. Yhdeksän prosenttia ei osaa sanoa, mitä mieltä on asiasta.
Tutkimusaineisto on koottu Kantar oy:n Gallup Kanava -internetpaneelissa 21.–27. tammikuuta 2022. Haastattelujen kokonaismäärä on 1[nbsp]069. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakunnassa asuvia.