– Se on asiallisesti tässä sisällä. Kela-korvauksiin käytetyt varat ohjataan uuteen järjestelmään, jotta pystytään vahvistamaan julkisia perustason palveluja, sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo HS:lle.
Jos jatkossa haluaa käyttää täysin yksityisiä palveluja, ne on maksettava kokonaan itse tai otettava niitä varten yksityinen vakuutus
Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yksityisellä gynekologin tai hammaslääkärin vastaanotolla käynti tulee jatkossa kokonaan potilaan maksettavaksi.
Sote-uudistuksen yhteydessä on tarkoitus määritellä julkinen palvelulupaus. Siinä rajataan se, mitä yhteiskunta lupaa hoitaa ja mikä jää kansalaisten itsensä kustannettavaksi.
Pöystin mukaan julkista palvelulupausta ei ole varaa laajentaa merkittävästi nykyisestä.
– Siihen sisältyy lähtökohtaisesti kaikki välttämätön hoito, hän sanoo.
Kela-korvauksista tehdään poliittiset päätökset myöhemmin, kun hallitus päättää ns. monikanavarahoituksen purkamisesta. Samalla tulee ratkaistavaksi työterveyshuollon asema.
– Perusvire on se, että työterveyshuollon Kela-korvauksia kehitetään niin, että työterveyshuolto keskittyisi enemmän varsinaiseen lakisääteiseen tehtäväänsä eli työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitoon, Pöysti kertoo.
Tämä voisi siis tarkoittaa sitä, että työnantajat eivät enää saisi työterveyshuollon sairaanhoitoon yhtä suuria Kela-korvauksia kuin nyt. Yhteiskunta rahoittaisi flunssapotilaiden hoitoa vain julkisissa palveluissa eli yhdestä kanavasta.