Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) kertoo Helsingin Sanomille haluavansa kasvattaa merkittävästi EU:n laajuista tavoitetta siitä, miten suuret hiilinielut EU:n jäsenmaissa pitäisi olla. Tavoitteen nosto tarkoittaisi, että myös Suomi joutuisi miettimään uusiksi hakkuiden määrän, metsänhakkuutavat ja maatalouden päästöt.
Niinistö tekee esityksensä EU-parlamentille kirjoittamassaan mietinnössä, jonka luonnos on juuri valmistunut. Hänet nimitettiin syksyllä parlamentin ympäristövaliokunnan pääneuvottelijaksi eli raportoijaksi hiilinieluja koskevassa, niin sanotussa LULUCF-asetuksessa.
Pääraportoijan paikka on vaikutusvaltainen, ja Niinistö on käyttänyt sen täysimääräisesti hyväkseen.
Niinistö esittää mietinnössä, että maankäyttösektorin hiilinielun kokonaistavoite nostettaisiin 490 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuonna 2030, kun komission heinäkuussa antamassa esityksessä Euroopan-laajuinen tavoite oli 310 miljoonaa tonnia.
Komission esityksessä Suomen osuus tästä oli 17,8 miljoonaa tonnia. Samalla laskukaavalla Niinistön esitys melkein kaksinkertaistaisi Suomen hiilinielutavoitteen 30 miljoonaan tonniin.
Helsingin Sanomat arvioi, että Niinistön esityksestä noussee Suomessa äläkkä, koska kesällä muun muassa metsänomistajia edustavat tahot huokaisivat helpotuksesta kuullessaan komission esityksen. Komissiolta oli odotettu kireämpää tavoitetta. Hallitus totesi omassa kannanotossaan, että komission velvoite on riittävä eikä sen korottamiselle ole perusteita jatkoneuvotteluissa.
Niinistö rajaisi myös joustoja, eli mikään maa ei voisi hiilinieluilla kuitata sitä, ettei tee riittävästi päästövähennyksiä.
Esitys on vasta luonnos ja todennäköisesti muuttuu, kun parlamentin muut ryhmät käyvät sen kimppuun. Hän itse arvelee, että lopputulos kevään aikana käytyjen neuvotteluiden jälkeen on jossain komission pohjaesityksen ja hänen esityksensä välimaastossa.