Suomalaisista lähes kaksi kolmasosaa kannattaa sosiaaliturvan uudistamista niin, että vastikkeeksi tuesta täytyy tehdä nykyistä enemmän jotakin hyödyllistä, esimerkiksi opintoja tai vapaaehtoistyötä, kertoo Helsingin Sanomat.
Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaaliturva voisi olla vastikkeetonta eikä järjestelmän pitäisi määrittää ehtoja sen saamiseksi.
Kahdessa alimmassa tuloluokassa eli alle tuhannen euron kuukausibruttotuloilla vastaajien enemmistö on sitä mieltä, että ehtoja ja vastikkeellisuutta ei tarvittaisi.
Ylimmissä tuloluokissa enemmistö haluaa vastikkeellisuutta. Yli 7[nbsp]500 euron kuukausituloja saavista yli 75 prosenttia on sitä mieltä, että sosiaaliturvan uudistukseen täytyy sisältää vaatimuksia yhteiskunnallisesti hyödyllisestä tekemisestä.
Jos ihmisellä oli omaa kokemusta työttömyydestä viimeisen viiden vuoden ajalta, se vähensi vastikkeellisuuden kannatusta ja vastaavasti jos kokemusta ei ollut, vastikkeellisuus sai enemmän kannatusta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus asetti maaliskuussa 2020 parlamentaarisen komitean valmistelemaan sosiaaliturvan uudistusta. Komitean toimikausi kestää seitsemän vuotta.
Kysely liittyy Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään suomalaisten näkemyksiä sosiaaliturvasta sosiaaliturvan uudistustyön evästykseksi.
Tutkimustulosten mukaan vastikkeellisuuden sisältöä tulisi tarkentaa, eli mitä sillä tarkoitetaan ja tavoitellaan. Kyselyaineisto kerättiin vaiheessa, jossa Suomessa kokeiltiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toteuttamaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta vahvistavaa aktiivimallia.
Vuoden 2018 jälkipuolella toteutettuun tutkimukseen vastasi 4[nbsp]076 henkilöä, joista henkilökohtaisesti haastateltiin 997. Haastattelut tehtiin erityisesti matalan äänestysaktiivisuuden alueilta aineiston sosioekonomisen edustavuuden varmistamiseksi.