Pähkinäsaaren rajalinja vuodelta 1323 näyttää tilastojen perusteella halkovan Suomen kahteen erilaiseen hyvinvointivyöhykkeeseen, uutisoi Helsingin Sanomat. Raja jakaa karkeasti hyvinvointierojen perusteella Suomen hyvinvoivaan länteen ja terveysongelmista kärsivään itään. Kansanterveystieteilijät puhuvatkin rajalinjasta yhä mutta vertauskuvallisesti.
Raja näkyy muun muassa Kelan tilastoissa, kun tarkastellaan terveysperusteisten etuuksien määriä maakunnittain. Vähiten Kelan korvauksia maksettiin viime vuonna Uudellamaalla (615 euroa asukasta kohti) ja eniten Kainuussa (1 088 euroa asukasta kohti).
Tilastojen valossa on ollut jo pitkään selvää, että Pohjois- ja Itä-Suomessa sairastetaan enemmän kuin etelässä ja länsirannikolla. Siellä kuollaan aikaisemmin ja saadaan enemmän myös muita Kelan tukia kuin muualla maassa.
− Idässä ja pohjoisessa asuu keskimäärin vanhempaa väkeä, ja esimerkiksi työttömyys on yleisempää kuin etelän suurten kaupunkien hallitsemilla työssäkäyntialueilla, sanoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen HS:lle.
Moni nuori ja terve muuttaa syrjäisiltä alueilta suuriin kaupunkeihin etenkin pääkaupunkiseudulle. Ikärakenteen ja sosioekonomisten tekijöiden lisäksi ilmiön taustalla on kulttuurit ja sosiaaliset ympäristöt, palvelut ja geeniperimä.