Helsingin Sanomien selvityksen perusteella kolmetoista miestuomaria ja kolme naistuomaria on saanut vuosien 2004–2019 välillä tuomion. Heistä kuusi on syyllistynyt useampaan kuin yhteen rikokseen.
HS selvitti, millaisiin rikoksiin osa yleisten tuomioistuinten ja hallinto-oikeuksien tuomareista on syyllistynyt muussa kuin virkatoimessaan.
Eniten lainvoimaisia tuomioita tuomarit ovat saaneet rattijuopumuksista. Tuomioita oli yhteensä yhdeksän, joista kaksi tuli törkeästä rattijuopumuksesta. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat pahoinpitelyt. Viidestä tuomiosta kolme annettiin lievästä ja yksi törkeästä pahoinpitelystä.
Myös liikennerikkomuksista tuomarit ovat saaneet viisi tuomiota. Liikenteeseen liittyvät myös yksi ajokorttirikkomus, yksi liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja vammantuottamus. Yksi tuomari on tuomittu kotirauhan rikkomisesta.
– Tuomaritkin ovat ihmisiä, sanoi korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko HS:lle selvityksen tulokset.
Eskon mukaan rikoksista pitää rangaista myös tuomareita niin, että yhdenvertaisuuden vaatimus säilyy, sillä kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Hän muistuttaa samalla, että tuomareilla lainkuuliaisuuden vaatimus on kovempi kuin muilla.
Selvityksen perusteella tuomarit syyllistyvät kuitenkin lainrikkomuksiin harvemmin kuin väestö keskimäärin.
Tuomareita istuu rikos- ja siviiliasioita ratkaisevissa yleistuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa noin 1 050 henkeä, joten runsaan viidentoista vuoden aikana heistä on langettavan tuomion saanut noin 1,5 prosenttia.
Kaikista 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista noin 10–15 prosenttia on saanut langettavan tuomion vuosina 2004–2019, joten tavallinen kansalainen syyllistyy rikokseen noin kymmenen kertaa todennäköisemmin kuin tuomari.