Joitakin ihmisiä itikat kiusaavat enemmän, kuin toisia. Tiede myöntää havainnon todeksi ja tarjoaa geeniperimää ainakin yhdeksi syyksi. Asiaa tutkittiin tänä keväänä, kun brittiläis-yhdysvaltalaiset tutkijat testasivat asiaa identtisillä ja epäidenttisillä kaksosilla. Identtiset kaksoset himottivat itikoita yhtä paljon, mutta vain osan perimästään jakavien epäidenttisten kaksosten kohdalla hajonta oli suurta. Tutkimuksen mukaan ihmisen houkuttelevuutta hyttysten mielestä säätelee 62–83 prosenttisesti geeniperimä.
Eläinfysiologian professori Esa Hohtola Oulun yliopistosta kertoo, että perintötekijät vaikuttavat jokaisen henkilökohtaiseen ominaistuoksuun, joka huokuu hengityksestä ja iholta.
Omaan tuoksuunsa ei voi vaikuttaa, eikä veriryhmäänsä. Hyttysten on todettu kiinnostuvan erityisesti O-tyypin verestä. Mutta joitakin keinoja on estää hyttysten ruokalistalle joutuminen. Yksi on henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen, jolloin iholla ei ole niin paljon (hyttysen mielestä) herkullisia tuoksuja aiheuttavia bakteereja tai iholle kertyvää kolesterolia, maitohappoja ja hormoneja.
Toinen keino liittyy hyttysten tapaan suunnistaa uhrinsa luo hengityksestä erittyvän hiilidioksidin hajun perusteella. Hyttyset haistavat hiilidioksidin satojen metrien päästä. Noin 50 metrin päästä ne näkevät liikkeen. Eli jos hengittelee voimakkaasti ja lisäksi liikkuu paljon, kiinnittää varmemmin verenimijöiden huomion, kuin jos makaa paikallaan vaikkapa aurinkotuolissa lueskellen.
Lopullisen valinnan ateriastaan hyttynen tekee kehon lämmön mukaan; viileäihoiset houkuttelevat itikoita vähemmän, kuin lämpimät kohteet. Tästä syystä suurikokoiset, ylipainoiset ja raskaana olevat ovat erityisesti hyttysten mieleen.
Lopuksi professori Hohtola antaa vinkin hyttysten torjuntaan, jota käyttävät muun muassa porot. Ne kerääntyvät yhteen, jolloin hyttyset hämääntyvät tuoksucocktailista, eivätkä ne enää aisti alkuperäistä valintaansa.
– Kannattaa parkkeerata joukon keskelle, siellä hajut ovat hyttysten harmiksi sakeimmillaan.