Vuoden 2018 alusta voimassa ollut alkoholilainuudistus ei ole johtanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvioimiin muutoksiin, uutisoi Helsingin Sanomat. Uudistuksen merkittävin muutos oli se, että vahvempia oluita ja lonkeroita sai vuoden 2018 alusta alkaen myydä myös ruokakaupoissa.
THL arvioi lain valmisteluvaiheessa, että päivittäistavarakauppojen myymien alkoholijuomien litramääräinen myynti kasvaisi uudistuksen myötä 5 prosenttia, kaupoissa myytyjen alkoholijuomien keskivahvuus nousisi 4,5 prosentista 5 prosenttiin, alkoholin kokonaiskulutus kasvaisi 6 prosenttia ja kokonaiskulutuksen kasvun myötä alkoholin aiheuttamat vuosittaiset lisäkuolemat kasvaisivat 150 hengellä. THL laski myöhemmin arvionsa alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta 4 prosenttiin.
Todellisuudessa alkoholin kokonaiskulutus on perjantaina julkaistujen tietojen mukaan kasvanut vain 0,5 prosenttia. THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä kehottaa arvostelijoita odottamaan pidemmän aikavälin vaikutusten arviointia.
– Meitä kritisoidaan jo ennen kuin tiedetään, mikä lopputulema on. Voisi olla parempi olla vain hiljaa.
– Voi olla, että meidän ennuste on pielessä – ja näyttää siltä, että ainakaan nopeasti ei tapahdu, mitä ennustettiin. Mutta vielä emme tiedä, mitä tapahtuu pidemmällä aikavälillä, Mäkelä toteaa.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kuittaa 0,5 prosentin kasvun lämpimällä kesällä, eikä niinkään alkoholilain kokonaisuudistuksella. Luodon mukaan THL:n arvio muutoksista oli ”lobbausta” lain estämisen puolesta. Toimitusjohtaja näkee, että THL, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Alko muodostavat joukon, joka puolustaa voimakkaasti vanhaa järjestelmää ja alkoholilainsäädäntöä.
Kauppa pyrkii ensi vaalikaudella Luodon mukaan siihen, että Alkon monopolista tehtäisiin kunnon selvitys ja samalla Alkon omistajaohjaus siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriöstä valtioneuvoston kansliaan.
Tilastoja vuoden 2018 alkoholin aiheuttamista kuolemista ei vielä ole saatavilla, mutta THL:n arvion mukaan alkoholista johtuvia lisäkuolemia pitäisi tulla 150. Pia Mäkelän mukaan 150 lisäkuolemaakin saattoi olla THL:ltä ”aliarvio”.
Etenkin Panimoliitto ja muut lakia ajaneet tahot syyttivät THL:ää tahallisesta lisäkuolemilla pelottelemisesta. Lakiuudistusta vastustanut kansanedustaja Pekka Puska (kesk.) käytti julkisuudessa Mäkelän valiokunnassa esittämää 500 lisäkuoleman arviota ja kiihdytti pelottelusyytöksiä entisestään.