Kansainvälisessä mediassa on alettu julkaista laskelmia, joiden perusteella joissakin maissa koronaviruksen aiheuttamia kuolemia on todennäköisesti paljon enemmän kuin mitä viralliset tilastot näyttävät. Ilmiötä ei kuitenkaan ole havaittu Suomessa, kertoo Helsingin Sanomat.
Suomessa pientä kasvua kokonaiskuolleisuudessa ei voi väittää ylikuolleisuudeksi, koska kasvu kokonaiskuolleisuudessa selittyy koronaviruksiin liitettyjen kuolemien määrällä, tai vuosittaisella vaihtelulla. Lisäksi Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista kaksi kolmasosaa on ollut yli 80-vuotiaita.
Ylikuolleisuus tarkoittaa, että tietyssä maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonain ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti. Ilmiötä voi aiheuttaa epidemioiden lisäksi esimerkiksi nälänhätä, sota tai helleaalto.
Tilastokeskuksen pikaennakkotilaston mukaan huhtikuussa eli viikoilla 14–18 Suomessa kuoli 5 476 ihmistä. Luku on 270 ihmistä enemmän kuin viime vuonna ja reilut 300 enemmän kuin samana ajankohtana keskimäärin 2010-luvulla.
– Hyvin alustavan numeroiden tarkastelun valossa näyttää siltä, että epidemian myötä pientä kokonaiskuolemien kasvua näkyy. Kasvu ei ole sen suurempaa kuin minkä verran Suomessa on raportoitu koronakuolemia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Seppo Koskinen sanoo HS:lle.
Ylikuolleisuus yhtenä hetkenä voi näkyä myöhemmin tilastoissa alikuolleisuutena. Ilmiö johtuu koronaviruksen kohdalla siitä, että viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleet ovat olleet pääosin iäkkäitä ja huonokuntoisia henkilöitä, joiden eliniänodote olisi ollut lyhyt.
– Jos myöhemmin katsotaan vuoden 2020 kuolleisuutta ja verrataan sitä edellisiin vuosiin, kuolleisuudessa tuskin näkyy mainittavaa poikkeamaa, mikäli epidemia ei uudelleen käänny pahempaan suuntaan, tutkimusprofessori arvioi.
Epidemian rajoitustoimilla Suomessa on pystytty vähentämään suoria koronavirusinfektion aiheuttamia terveyshaittoja. Koskisen mukaan jatkossa on yhä tärkeämpää seurata ja ehkäistä koronatilanteesta ja sen rajoittamistoimista koituvia välillisiä haittoja kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.